Vieraileva Pietari-hullu vinkkaa 3: Taurian palatsi

Voiko olla tylsemmältä kuulostavaa asiaa kuin ”IVY-maiden parlamenttienvälinen kokous”? Sellainen kokous järjestetään säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa Taurian palatsissa. Ilmeisesti tästä syystä en ole tuntenut erityistä vetoa Taurian palatsia kohtaan. Ja ennen IVY-palatsiksi muuttumista palatsi taisi olla Neuvostoliiton kommunistisen puolueen oppilaitoksen rakennus – mikä ei sekään kuulosta minusta mitenkään puoleensavetävältä.

Tutkiessani netistä käyntikohteita Pietarin-matkalle törmäsin tällaiseen:” Natalia Letjukin urkukonsertti Taurian palatsissa 11.4.2019. Kalliimpiin konserttilippuihin (2000 ruplaa/kpl) sisältyy myös ekskursio palatsin saleissa”. Tätä tarjousta en voinut vastustaa.

Taurian palatsin interiööriä. Kuva: Anu Rämä

Katariina Suuren rakennuttama huvila

Konsertti-iltana marssimme vauhdikkaasti palatsin sisäänkäynnille, näytimme lippumme lippurouvalle ja passimme tiukkailmeisille turvamiehille, ja meidät päästettiin sisään. Hetken päästä alkoi ekskursio, jossa opas esitteli palatsin julkiset tilat.

Taurian palatsin rakennutti Katariina Suuri suosikilleen ruhtinas Grigori Potjomkinille, joka osallistuttuaan Krimin valloitukseen sai lisänimekseen Taurialainen (=krimiläinen). Palatsi oli tarkoitettu kaupungin ulkopuoliseksi huvilaksi (kaupungin raja kulki tuolloin Fontanka-kanavalla). Neva-joesta oli kaivettu kanava palatsin eteen, joten rakennus oli siihen aikaan aivan veden äärellä.

Taurian palatsin pylvässali. Kuva: Anu Rämä

Pitkänomainen pylvässali, joka on edelleenkin Pietarin suurin tanssisali, on pinta-alaltaan 1000 neliömetriä. Voittamattomana pidetyn turkkilaisen Ismailin linnoituksen valtauksen kunniaksi salissa järjestettiin mahtava juhla, johon osallistui 3000 vierasta. Ruhtinas Potjomkin oli juhlinnan kohteena, mutta Ismailin varsinaista sankaria – tulevaa generalissimus Suvorovia –  ei Katariina ollut kutsunut paikalle. Myös Katariinan uusin poikaystävä Zubov loisti poissaolollaan. Katariina oli asettautunut divaanille salin päätyyn – ja vastakkaisessa päädyssä musisoi torviorkesteri (tai siis orkesteri, jonka jokainen torvi tuottaa vain yhdenkorkuista ääntä). Tämän vaikuttavan pylvässalin vieressä oli aikoinaan myös 3000 neliömetrin kokoinen lasikattoinen talvipuutarha. Talvipuutarhan paikalle rakennettiin myöhemmin istuntosali duumaa varten.

Potjomkinin kuoleman jälkeen Katariina käytti palatsia kevät- ja syyspalatsinaan. Puutarhassa viljeltiin eksoottisia kasveja –ja Katariina olikin kirjoittanut, että ananaksia tuli niin paljon, ettei niitä ehtinyt syödä.

Palatsista hevostalliksi

Heti kun Katariinasta aika jätti, hänen poikansa Paavali I teki palatsista hevoskaartin tallin. Entinen tanssiaissali oli hevosenlannan peitossa. Paavalin jälkeen hallitsijaksi tulleella Aleksanteri ensimmäisellä oli aikamoinen siivousurakka hoidettavana.

Talvipalatsin suuren tulipalon yhteydessä vuonna 1837 monia talvipalatsin esineitä tuotiin turvaan Taurian palatsiin. Osa niistä on Taurian palatsissa edelleen –muun muassa keisarilliset kattokruunut.

Kävimme ekskursion aikana myös palatsin istuntosalissa. Siellä järjestettiin vuoden 1918 alussa koko Venäjän yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valitsema perustuslakia säätävä kansalliskokous, jonka tarkoituksena oli säätää Venäjälle perustuslaki keisarikunnan kumoamisen jälkeen. Yritys oli hyvä, mutta vähemmistönä olleet bolshevikit hajottivat kokouksen raa’asti.

Taurian palatsin istuntosali. Kuva: Anu Rämä

Ekskursion jälkeen alkoi urkukonsertti. Ilmeni, että urkusalin urut olivat vuodelta 2011 ja ne oli valmistettu Barcelonassa! Ensimmäinen esiintyjä näillä uruilla oli ollut Barcelonan Sagrada Familia -kirkon urkuri. Meille esiintyi Natalia Letjuk, joka soitti 1700-luvun urkumusiikkia punaisessa iltapuvussa. Nuori apuherra käänteli sivuja, veteli ja paineli nappeja, ja välillä sujautti jalkansa urkurin iltapuvun alle. Näköjään myös jaloilla soitettiin. Yllättävää oli, että esitykseen sisältyi myös 1700-luvun tanssia urkumusiikin tahdissa.

Mainio kokemus tämäkin.

1700-luvun tanssia urkujen säestyksellä. Kuva: Anu Rämä