Aloitin kakkosvirkamiehenä elokuussa 2014. Tehtävään määrääminen tuli jo alkuvuodesta, joten minulla oli hyvää aikaa valmistautua tulevaan. Tehtävä oli minulle uusi ja rupesin tarkkaan miettimään, mitä kaikkea kakkonen oikeastaan tekee ja miten siihen voisi parhaiten valmistautua.

Osallistuin aikatauluni salliessa siirtokoulutukseen, joka oli todella hyvää ja tuli tarpeeseen – kiitos siitä järjestäjille. Sain myös erilaista briiffausta kollegoiltani. Paras oli kuitenkin edeltäjäni briiffi: Siperia opettaa!

Pretoria opettaa

Kun tulin Pretoriaan, olin täynnä intoa ja uteliaana valmis tarttumaan haasteisiin. Kaikki näytti hyvältä: talo löytyi, auto saatiin rekisteriin, konttikin saapui ja päästiin sisustamaan, pankkitili järjestyi melko helposti ja niin edelleen.  Edustustossa sain lämpimän vastaanoton ja henkilöstö oli todella ystävällistä (on edelleenkin).  Oli mukava tulla töihin Good Morning Madame -toivotusten säestämänä. Mitä pitäisi tehdä, miten täyttää päivät – se alkoi pikkuhiljaa selvitä.

Erilaisia tehtäviä alkoi sadella ja niiden valmistumista toivottiin välittömästi. Oli toiminta- ja taloussuunnitelman (TTS) laatimista, työjärjestyksen laatimista, turvasuunnitelman päivitystä, kiinteistön kunnostus- ja korjaussuunnitelman tekemistä sekä raportointia jalkamaista ja Etelä-Afrikan rikollisuuden huolestuttavasta kasvusta. Samanaikaisesti henkilöstö kaipasi työnohjausta ja olkapäätä. Tämä kaikki olikin tavallaan odotettavissa.

Ollessani juuri kirjoittamassa raporttia Lesothon vallankaappausyrityksestä jouduin keskeyttämään sen, koska piti selvitellä henkilöstön välejä. Asia koski sitä, miten päin veitset ja haarukat laitetaan tiskikoneeseen. Ajattelin, että OK, kyllä tästäkin selviää.

Mietin, mitä kaikkea kakkonen oikein tekee ja mikä tehtävänimike parhaiten tehtävää kuvaisi. Tehtävää kuvaisi melko hyvin sekatyömies, mikä ei varmaankaan sovi ulkoministeriön virkamiehelle.

Kaikesta vastaava kakkosvirkamies

Syksyllä tuli hallinnolliselta osastolta toimeksianto, jonka tavoitteena oli paikalta palkattujen henkilöiden tehtävänimikkeiden yhtenäistäminen. Toimeksianto oli hauska ja herätti täällä paljon vilkasta keskustelua ja luovaa pohdiskelua.

Opin paljon uusia suomalaisia sanoja, kuten toimistopalvelutyöntekijä, ravitsemus- ja taloudenhoitovastaava, taloudenhoitotyöntekijä, siistijä jne. Miten nämä nimikkeet sitten kääntyvät muille kielille vastaten paikallista käsitteistöä? Haastavaa, mutta lopputulos oli kutakuinkin hyvä.

Nytpä haastankin kollegani ja muut kielinikkarit miettimään tehtävänimikettä kakkosvirkamiehelle. Voisiko se olla hallintopalveluturvallisuusvastaava, hallintomestari tai yleinen sovittelija?