Kampus palaa

Viime vuonna opiskelijat eri puolilla maata protestoivat yliopistomaksujen korotuksia vastaan. Korkeakouluministerin lupaus korotuksen lievästä alentamisesta ei riittänyt, vaan opiskelijat kokoontuivat protestoimaan hallituksen päärakennuksen (Union Building) edustalle. Presidentti Zuma ilmoitti lopulta, ettei yliopistomaksuja koroteta. Osa protestoijista jatkoi protestoimista ilmaisen opiskelun puolesta ja mm. yliopistojen huolto- ja palvelutoimintojen ulkoistamista vastaan.

Monien opiskelijoitten mielestä perussyy korruptioon koulutuksessa on palveluitten ulkoistaminen (sic). Useimmassa yliopistossa opiskelijat vaativat myös rehtoreitten erottamista. Moni yliopisto onkin sittemmin ilmoittanut hoitavansa itse huolto- ja palvelutoiminnat, eli työntekijät siirtyivät takaisin yliopistojen palkkalistoille. Yliopistojen talouden kannalta tarpeellisten korotusten poistumisen ohella palvelujen sisäistäminen vaikeuttaa entisestään, etenkin perinteisten mustien yliopistojen taloutta. Perinteisillä valkoisilla yliopistoilla on selvästi enemmän omaisuutta, sivutuloja ja alumni-lahjoituksia.

Osa opiskelijoista tai ulkopuolisista agent provocateur:eistä, kuten hallitus epäilee, on kiihdyttänyt protestoinnin yliopistojen omaisuuden tuhoamiseksi. Maanantain vastaisena yönä 16.toukokuuta 2016 paloi Johannesburgin yliopiston Sanlam-auditorio, vahinko arvioidaan 100 miljoonaksi randiksi.

 University of Johannesburgin palanut auditorio. Lähde: @UJAPK_SRC, Twitter

Protestoijat yliopistoilla ja esim. huonosti hoidetuissa kunnissa vaativat tulla kuulluiksi, nopeampaa muutosta ja suurempaa tasa-arvoa. Protestoijat, erityisesti nuoret ja opiskelijat kokevat, että hallitseva eliitti ei kuuntele heitä, saati ole kiinnostunut heidän olosuhteistaan – muutoin kuin vaalien kampanjapuheissa. Turhautuminen ajaa ihmiset tuhoamaan julkista omaisuutta, kouluja ja klinikoita, jotka on tarkoitettu tarjoamaan palveluja kansalaisille. Vapautusliikkeen maanpaossa tai vankiloissa varttuneista ”taistelijoista” on kasvanut poliittinen eliitti, joka on pahasti menettänyt kosketuksensa kansalaisten nykypäivään ja on etupäässä huolissaan omasta asemastaan. Tässä Etelä-Afrikka ei toki ole yksin.

Muutos tulossa, mutta koska?

Maan johto tuomitsee laittomuudet, mutta asiaa ei auta, että maan ylin johto samanaikaisesti yrittää kiemurrella irti väärinkäytös- ja korruptiosyytöksistä silmin nähden välinpitämättömänä niitten aiheuttamasta julkisesta kuvasta ja vaikutuksesta maan taloudelle. Tilanne alkaa olla niin vakava, että vastustus nykymenoa ja -johtoa vastaan hallituspuolueen sisälläkin kasvaa ja muutoksista keskustellaan puolueen sisällä kaikessa hiljaisuudessa. Viimeistään 2017 puoluekokouksessa niitä tultaneen jo näkemään. Mandelan ”sateenkaarikansa”, jolla on mantereen kehittynein teollisuus ja uskomattomat luonnonvarat, ansaitsee parempaa.

Ovi opinahjoon on auki, mutta University of Johannesburgin sali on poltettu. Lähde: @ujfmbreakfast, Twitter