Myanmarissa haasteet ihmisoikeuksien saralla jatkuvat, mutta rohinga-vähemmistön tilanne on ollut erityisen surkea jo vuosia, eivätkä kansainvälisen yhteisön vaatimukset asiantilan korjaamiseksi ole toistaiseksi johtaneet tämän syrjityn ryhmän tilanteen paranemiseen. Vakavista, massamittaisista ihmisoikeusloukkauksista on kertynyt runsaasti dokumentaatiota. Myanmarin toimet vastuuvelvollisuuden toteuttamiseksi eivät ole vakuuttaneet kansainvälistä yhteisöä, joka näyttää nyt päättäneen ottaa ohjat käsiinsä.
Olemme turtuneet kammottavista ihmisoikeusloukkauksista monessa maailman kolkassa sekä kansainvälisen yhteisön kyvyttömyyteen puuttua niihin. Vaikutelma korostuu nykyaikaisen tiedonkulun aikana. Myanmarin rohinga-vähemmistön kokemia sortotoimia on dokumentoitu jo useiden vuosien ajan. Elokuussa 2017 uudelleen kärjistyneen kriisin seurauksena yli 10 000 rohingaa menetti henkensä. Tuhannet rohingat ovat paenneet asuinsijoiltaan, pääosin rajan yli Bangladeshiin, jossa heitä arvioidaan tällä hetkellä olevan noin miljoona.
YK:n itsenäinen tietojenkeruumissio teki vuonna 2018 antamassaan yli 400-sivuisessa raportissa selkoa tarkoituksellisista vakavista ihmisoikeusloukkauksista Myanmarin Kachin, Rakhine ja Shan –osavaltioiden alueella ja suositti, että maan korkeimman sotilashenkilöstön toimet tulisi tutkia ja heidät tulisi saattaa kansainväliseen rikosvastuuseen. Raportti päätyi toteamaan, että Myanmarin turvallisuusjoukkojen toiminta, yhteistyössä joidenkin siviilien kanssa osoittaa kansanmurhan tarkoitusta.
Myanmar ei hyväksy kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivaltaa
Kansainvälinen rikostuomioistuin (International Criminal Court, ICC) on tarkoitettu henkilökohtaisen rikosvastuun toteuttamiseen kaikkein vakavimpien kansainvälisten rikosten osalta, jos kansallinen tuomioistuin on haluton tai kykenemätön tehokkaasti huolehtimaan tutkinnasta ja syyttämisestä.
Tuomioistuin voi kuitenkin toimia vain niiden rikosten osalta, jotka ovat tapahtuneet sopimusvaltion tai ICC:n toimivallan hyväksyneen valtion alueella tai joista epäillään tällaisen valtion kansalaista. Tämän lisäksi YK:n turvallisuusneuvosto voi siirtää rikostuomioistuimen käsittelyyn tilanteen, johon ilmeisesti liittyy yksi tai useampi tuomioistuimen toimivaltaan kuuluva rikos. Myanmar ei ole tuomioistuimen toimivaltaa hyväksynyt, eikä YK:n turvallisuusneuvostoa ole saatu siirtämään Myanmarin tilannetta ICC:n käsittelyyn, vaikka mm. edellä mainittu raportti sitä suositti.
Gambia v. Myanmar YK:n kansainväliseen tuomioistuimeen
Viime viikkojen aikana on kuitenkin alkanut tapahtua. 8.11. saatiin tieto, että Gambia on haastanut Myanmarin kansainväliseen tuomioistuimeen (International Court of Justice), väittäen maan syyllistyneen rohinga-vähemmistönsä kansanmurhaan. Kanteen mukaan Myanmar olisi rikkonut YK:n joukkotuhonnan kieltävää sopimusta. Kanne on mahdollinen, koska sekä Gambia että Myanmar ovat joukkotuhontasopimuksen osapuolia ja myös sitoutuneet sopimuksen riitojenratkaisulausekkeeseen, joka antaa tuomioistuimelle toimivallan käsitellä osapuolten välisiä, sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevia riitoja. Gambian mukaan riita on olemassa, koska Myanmar kieltää sille esitetyt väitteet kansanmurhasta.
Gambia pyytää tuomioistuinta toteamaan, että Myanmar on rikkonut joukkotuhontasopimuksen mukaisia velvoitteitaan, että sen tulee varmistaa, että tällaiset toimet loppuvat ja että kansanmurhaan syyllistyneet tuomitaan. Lisäksi Gambia pyytää, että tuomioistuin määrää korvauksista uhreille.
Ennen pääasian käsittelyä tuomioistuimen tulee ratkaista kysymys omasta toimivallastaan. Sen on tutkittava, onko Gambian ja Myanmarin välillä joukkotuhontasopimuksessa tarkoitettu ”riita” ja onko Gambialla sopimuksen osapuolena sellainen asema, että se voi haastaa Myanmarin tuomioistuimeen, vaikka Myanmarin väitetyt sopimusloukkaukset eivät olekaan kohdistuneet Gambiaan.
Myanmaria kansainmurhasyytöksiä vastaan puolustaa Aung San Suu Kyi
Myanmar on ilmoittanut, että tuomioistuimessa 10.12. pidettävässä ensimmäisessä kuulemisessa Myanmarin puolelta valtuuskuntaa johtaa Myanmarin korkein siviilijohtaja Aung San Suu Kyi. Valtion päämiehen osallistumista kuulemisiin voi pitää poikkeuksellisena järjestelynä, sillä normaalisti valtiot esiintyvät tuomioistuimessa kansainvälisten huippujuristien edustamina.
Kansainvälisellä rikostuomioistuimellakin toimivaltaa Myanmarin vastalauseista huolimatta
Tämän lisäksi asiat näyttäisivät vihdoin etenevän myös henkilökohtaisen rikosvastuun osalta. Vaikka Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen perussääntöön sitoutunut, on tuomioistuimen esitutkintajaos 14.11 tekemänsä päätöksen mukaisesti antanut syyttäjälle luvan aloittaa rikostutkinta tiettyjen, tuomioistuimen perussäännössä rikoksiksi ihmisyyttä vastaan katsottavien tekojen, kuten karkotuksen ja vainon osalta. Peruste toimivallalle johdetaan perussäännön osapuolesta Bangladeshista, joka on tarjonnut suojaa rohingapakolaisille.
Oikeudenkäynnit mahdollisia myös muissa maissa
Mainittakoon vielä, että rohingoja edustava järjestö Burmese Rohingya Organization UK on 13.11. käynnistänyt Argentiinan liittovaltion tuomioistuimessa oikeudenkäynnin, jossa Myanmarin ylimpiä siviili- ja sotilasjohtajia syytetään kansanmurhasta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Tällaiset oikeudenkäynnit ovat periaatteessa mahdollisia muidenkin maiden tuomioistuimissa, joissa rikosoikeudellisen toimivallan käyttö ei välttämättä edellytä liityntää kyseiseen maahan. Esimerkiksi Suomessa sovelletaan universaalitoimivaltaa vakavimpiin kansainvälisiin rikoksiin eli joukkotuhontaan, sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan.
Vakavimmat kansainväliset rikokset ovat koko kansainvälisen yhteisön asia
On vielä aikaista sanoa, johtaako Gambian kanne tavoiteltuihin lopputuloksiin ja saavatko rohingat oikeutta. Oikeudenkäynti on joka tapauksessa omiaan nostamaan rohingojen ahdingon taas otsikoihin ja – jos tuomioistuin katsoo itsensä toimivaltaiseksi – pakottaa Myanmarin vastaamaan kansanmurhasyytöksiin arvovaltaisen kansainvälisen tuomioistuimen ja koko kansainvälisen yhteisön edessä.
Tämän ja muiden edellä kuvattujen menettelyjen käynnistymisen voi tulkita viestivän sitä, että kansainvälinen yhteisö ei luota Myanmarin kykyyn ja haluun jakaa oikeutta rohingoille. Viestillä voi olla laajempaakin kaikua: vakavimmat kansainväliset rikokset eivät ole valtion sisäisiä asioita.