Kanadan vientiponnisteluja ja palanen mustaa kumia

”Paljon, paljon ja vähän vielä päälle” – ensimmäisen vuoden kokemuksia Team Finland erityisasiantuntijan hommista Kanadassa.

Ensimmäinen vuoteni Kanadassa on pian takana. Siihen on mahtunut paljon, kuten oma ja perheen sopeutuminen, liiketoimintamahdollisuuksien runsaudenpula, toimintakentän fyysiset mittasuhteet ja suomalaisten yritysten aktivointi. Näistä seikoista huolimatta, mutta yhtä lailla niistä johtuen kulunut vuosi on ollut ehdottomasti yksi antoisimmista, haastavimmista ja tuloksellisimmista työvuosistani.

 Tehtävä alkoi huhtikuussa 2016 Ottawan suurlähetystössä keskellä muutoksia. Kaupallisen erityisasiantuntijan uusi pesti ja suurlähettilään vaihtuminen syksyllä tekivät aloituksesta todella räväkän ja mielenkiintoisen.

Vauhdikkaasta alusta lähtien olen nauttinut pitkistä, työntäyteisistä päivistä. On rakennettu verkostoa, tuotettu markkinainformaatiota ja aktivoitu suomalaisia yrityksiä ja Team Finland -toimijoita. Uuden suurlähettilään kanssa olemme jo hyvin lyhyessä ajassa nähneet Kanadan tarjoamat lukuisat liiketoimintamahdollisuudet ja haasteemme suuruuden.

Korkeat tavoitteet ja realismi

Aloittaessani Kanadassa asetin tavoitteeksi vierailla kaikissa provinsseissa ja territorioissa ensimmäisen vuoden aikana kartoittamassa eri alueiden liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Tämä tavoite osoittautui hyvin pian sekä tarpeettomaksi että maantieteellisesti mahdottomaksi. Pelkästään Ontarion ja Quebecin provinssit tarjoavat yli 20 miljoonan asukkaan talousalueen ja Suomeen verrattuna noin kahdeksankertaisen pinta-alan työstettäväksi. Ainakin toistaiseksi näissä on riittänyt työsarkaa.

Suomen kannalta kiinnostavia sektoreita on Kanadassa luonnollisesti useita. Team Finland -resurssien suhde Kanadan markkinan valtavaan kokoon pakottaa fokusoimaan vain kaikkein konkreettisimmilta vaikuttaviin liiketoimintamahdollisuuksiin ja kansainvälistymisensä jo aloittaneisiin yrityksiin. Kiinnostavimmiksi sektoreiksi valikoituivat Cleantech ja bioenergiaratkaisut sekä kaivos- ja meriteollisuus.

Our Energies in Action –seminaari Québec Cityssa helmikuussa 2017. Aiheena Suomen strategiset tavoitteet uusiutuville polttoaineille ja suomalainen lämpöenergiayrittäjyys. (kuva: Samuel Tessier, Quebec)
Our Energies in Action -seminaari Québec Cityssa helmikuussa 2017. Aiheena Suomen strategiset tavoitteet uusiutuville polttoaineille ja suomalainen lämpöenergiayrittäjyys. (kuva: Samuel Tessier, Quebec)

Painopistealueet tarjoavat ylitsevuotavan lukumäärän business-liidejä jalostettavaksi ja eteenpäin Suomeen toimitettavaksi.

Priorisoinnista huolimatta saamme luonnollisesti yksittäisiä tiedusteluja suomalaisilta yrityksiltä miltei päivittäin. Useimmiten tiedustelut tulevat pienemmiltä, kansainvälistymisen osalta vielä startup-vaiheessa olevilta yrityksiltä. Yleensä heidät ohjataan eteenpäin joko kanadalaisille konsulteille tai takaisin Suomeen Team Finland -kumppaneille. Toista tiedustelujen ääripäätä edustavat suomalaiset suuryritykset, jotka ovat jo etabloituneet Kanadaan tai hakevat täältä markkinakasvua. Nämä yritykset esimerkiksi energia-, konepaja- ja laivanrakennustoimialalta olemme huomioineet tiiminä yhdessä suurlähettilään ja lähetystöneuvoksen kanssa.

Tavoitteena uusia toimijoita Kanadaan

Luotettavien kumppaneiden kartoittaminen valittujen fokusalueiden ja niihin liittyvien Team Finland -kasvuohjelmien tarpeisiin ohjaa vahvasti tehtävääni erityisasiantuntijana. Suomalaisia pk-yrityksiä on rohkaistava mukaan pilottihankkeisiin ja sitä kautta rakentamaan omaa Kanadan liiketoimintamalliaan ja asiakasverkostoaan.

Maaliskuussa 2017 osallistuin ensimmäistä kertaa vuosittaiseen maailman suurimpaan kaivosalan tapahtumaan Torontossa. Suomesta PDAC-kongressissa oli paikalla useita yrityksiä. Olimme kartoittamassa yritysten tarpeita ja tukemassa Suomeen kohdistuvaa investointikiinnostusta yhdessä suurlähettilään kanssa muun muassa Nordic Mining Day -tapahtumassa.

Yukonin provinssin pääministeri Sandy Silver ja The Grand Chief of the Yukon First Nations, Peter Johnston. On uskomatonta miten paljon iloa ja positiivista puhetta irtoaa yhdestä pyöreästä kuminpalasesta. Suomi 100 -lahjakiekko on ollut kertakaikkinen menestys.
Yukonin provinssin pääministeri Sandy Silver ja The Grand Chief of the Yukon First Nations, Peter Johnston. On uskomatonta miten paljon iloa ja positiivista puhetta irtoaa yhdestä pyöreästä kuminpalasesta. Suomi 100 -lahjakiekko on ollut kertakaikkinen menestys.

Kanadalaisten kiinnostus suomalaista osaamista ja teknologiaa kohtaan, esimerkiksi uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisessä, on valtava. Odotuksetkin ovat korkealla konkreettisten kauppojen ja referenssien saamiseksi. Samaan aikaan Suomen pk-sektorin kiinnostus Kanadan markkinan osalta on vasta kunnolla heräämässä.

On ehdottoman tärkeää saada Kanadasta kiinnostuneet yritykset viemään asioita maaliin saakka. Käytännössä tämä tarkoittaa aktiivista perään katsomista ja kommunikointia Suomen päähän. Tässä työssä Team Finland -kasvuohjelmat ja -toimijat ovat korvaamaton apu. Kasvuohjelma tavoittaa kerralla useamman Kanadaan ja toimialan tarpeeseen sopivan yrityksen.

Suomalainen Ravintola Hoito Thunder Bayssa on palvellut suomalaisyhteisöä kunnioitettavat 98 vuotta. Tammikuussa 2017 Team Finland -biotalouden kasvuohjelma vieraili markkinamahdollisuuksien äärellä ohjelmavetäjä Saku Liuksian, (keskellä) ja torontolaisen Finnopool ltd. konsulttiyhtiön, Ari Elon (oikealla) avustamana. Mukana olivat: Simosol, MikseiMikkeli, Indufor, VTT ja Enviroburners.
Suomalainen Ravintola Hoito Thunder Bayssa on palvellut suomalaisyhteisöä kunnioitettavat 98 vuotta. Tammikuussa 2017 Team Finland -biotalouden kasvuohjelma vieraili markkinamahdollisuuksien äärellä ohjelmavetäjä Saku Liuksian, (keskellä) ja torontolaisen Finnopool ltd. konsulttiyhtiön, Ari Elon (oikealla) avustamana. Mukana olivat: Simosol, MikseiMikkeli, Indufor, VTT ja Enviroburners.

Tähtäimessä ”koulutusapteekki”

Vuoden aikana olen päässyt tapaamaan provinssien ministereitä, puhumaan seminaareissa ja ennen kaikkea saanut auttaa suomalaisia yrityksiä vihdoinkin jalkautumaan Kanadaan yhteistyössä kasvuohjelmien kanssa.

Yksi merkittävimmistä tuloksista on ollut mahdollisuus toimia Kanadassa jo valmiina olevan kysynnän kanavana Suomeen. ”Vihdoinkin joku, jonka kautta tavoittaa suomalaisia yrityksiä” -kommentit ovat hämmentävän yleisiä. Luottamuksen rakentaminen ja suomalaisen osaamisen markkinointi on ollut erittäin mieluista, tärkeää ja oleellinen osa ensimmäisen vuoden toimintaani. Luottamuksellinen keskusteluyhteys avaa vastapuolen kertomaan tarpeistaan, jonka seurauksena aloitetaan suomalaisten toimijoiden, erityisesti yritysten, aktivointi.

Tyypillinen otos kanadalaisesta metsästä. Harvennukselle olisi tarvetta.
Tyypillinen otos kanadalaisesta metsästä. Harvennukselle olisi tarvetta.

Työni tuloksena haluan yksinkertaisesti nähdä uusien Kanadaan pyrkivien yritysten menestyvän niin, että tunnistetut liiketoimintamahdollisuudet konkretisoituvat uusiksi jälleenmyyjäsopimuksiksi, tytäryhtiöiksi tai jo olemassa olevan liiketoiminnan kasvuksi.

Onneksi Vieremältä löytyy ratkaisu tähänkin tarpeeseen.
Onneksi Vieremältä löytyy ratkaisu tähänkin tarpeeseen.

Parhaillaan alkuperäiskansayhteisöjen kanssa on suunnitteilla kolme erillistä bioenergiakoulutusohjelmaa, joissa suomalainen osaaminen ja teknologia ovat todella kysyttyjä. Suomalaisen teknisen osaamisen vienti on minulle hyvin tärkeä aihe. Viime aikoina olen alkanut viljellä termiä ”koulutusapteekki”.

Suomalaisen teknologiaviennin etujoukkoihin tarvitaan neutraalia toimialaosaamista ja ”train the trainers” -mallin konseptointia. Konseptin toimiessa voimme nopeasti määrittää kanadalaisen osaamistarpeen Suomeen, jossa apteekin hyllyltä poimitaan ja rakennetaan tarpeiden mukainen kaupallinen koulutuspaketti Kanadaan. Apteekin omistajuuden tulee olla suomalaisella oppilaitoksella. Osaaminen ensin -asenteella luomme myös kilpailuetua.

Leave a Reply