Kanadan maahanmuuttomallia kohtaan tuntuu tällä hetkellä riittävän kiinnostusta. Suurlähetystölle on syntynyt hyvät kontaktit paikalliseen maahanmuuttovirastoon, kun lähes kaikkien suomalaisten delegaatioiden ohjelmassa on ollut Kanadan maahanmuuttojärjestelmään tutustuminen. Mistä tässä niin sanotussa Kanadan mallissa on oikeastaan kyse?

Kanadan väestökanta rakentuu alkuperäiskansoille, jotka muodostavat väestöstä noin 4 prosenttia, sekä Ranskan ja Britannian siirtomaavaltakauden jälkeläisille. Siirtomaakauden jälkeen Kanada on ollut useiden maahanmuuttoaaltojen kohteena. Myös Suomesta on muutettu Kanadaan parempien tulevaisuudennäkymien toiveissa – suomalaistaustaisia Kanadassa on lähes 145 000.

Kanadassa on tiedostettu, että väestön ikääntyessä maahanmuuttajia tarvitaan yhä enemmän. Syntyvyys on Suomen tapaan alhainen ja taloudellinen kasvu perustuu jatkossakin pitkälti ulkomaalaisen työvoiman varaan. Vuodesta 2001 lähtien Kanada on pyrkinyt vastaanottamaan noin neljännesmiljoona uutta työperäistä maahanmuuttajaa vuosittain, mikä tekee Kanadasta yhden maailman eniten maahanmuuttajia vastaanottavista maista. Kanadassa katsotaan, että maahanmuutto rikastuttaa Kanadaa sekä taloudellisesti, sosiaalisesti että kulttuurisesti. Hallituksen tavoitteena on kasvattaa maahanmuuttoa suunnitelmallisesti, mikä takaa sen, että etnis-kulttuurinen monimuotoisuus on tulevaisuudessakin keskeinen osa kanadalaisuutta ja Kanadan identiteettiä.

Ulkomaalaistaustaisia Kanadan väestöstä on reilut 20 prosenttia ja vuoteen 2036 näiden osuuden ennustetaan kasvavan 30 prosenttiin. Suurimmat lähtömaat ovat Filippiinit, Intia sekä Kiina. Valtaosa ulkomaalaisista asuu muun väestön tavoin parin sadan kilometrin päässä Yhdysvaltain rajasta, suurissa kaupunkikeskuksissa.

Kanadan maahanmuuttopolitiikka – näkymä kansalaisuudesta houkuttaa

Suurlähetystöön tulee viikoittain kyselyjä suomalaisilta, joita houkuttelee Kanadaan muutto. Tällaisissa tapauksissa ohjaamme kyselijät paikallisten viranomaisten luukulle, koska meillä ei ole toimivaltaa muiden maiden maahantuloasioissa. Miten Kanadan järjestelmä sitten toimii?

Kanada on liittovaltio ja liittovaltion maahanmuuttoministeriö vastaa Kanadan maahanmuuttopolitiikan suunnittelusta, lainsäädännöstä ja kiintiöistä. Provinssien – kuten myös kuntien – vastuulle jää taas käytännön toteutus. Ranskankielisellä Quebecin provinssilla on oma erityinen asemansa maahanmuuttopolitiikan suunnittelussa.

Kanada pyrkii hallittuun maahanmuuttoon, jossa suurin osa maahanmuuttajista on niin sanottuja taloudellisia maahanmuuttajia. Maahan houkutellaan osaavaa ja kielitaitoista työvoimaa. Hakijat pisteytetään hakuportaalissa, josta parhaat kandidaatit kutsutaan hakemaan pysyvää oleskelulupaa. Taloudellisen maahanmuuton lisäksi maahanmuuttopolitiikan tavoitteena on yhdistää perheitä ja vastata kriisitilanteisiin ympäri maailmaa tarjoamalla turvaa. Esimerkiksi vuonna 2015 Kanada vastaanotti yli 30 000 syyrialaista pakolaista.

Vuonna 2017 Kanadaan saapuneista maahanmuuttajista noin 58 prosenttia tuli maahan työperäisen maahanmuuton perusteella. Työperäinen maahanmuutto jakautuu erilaisiin alakategorioihin, jossa esimerkiksi start up -yrittäjille on oma polkunsa. Pisteytysjärjestelmässä otetaan huomioon muun muassa koulutus, kielitaito, työ- tai opiskelukokemus Kanadassa ja mahdollinen työtarjous. Huomioitavaa on, että noin kolmannes maahanmuuttajista on ylikoulutettuja nykyiseen työhönsä.

Oli kyseessä sitten työn perässä Kanadaan saapunut maahanmuuttaja tai pakolainen, tähtäimessä on kansalaisuus. Tämä motivoi Kanadaan haluavia. Kolmen vuoden Kanadassa asumisen jälkeen tulijalla on mahdollisuus anoa kansalaisuutta. Siihen asti maahan muuttaneille tarjotaan ilmaiset kotoutumispalvelut. Kansalaisuus katkaisee nämä edut.

Tukipalvelut keskeisessä asemassa

Maahanmuuttajia avustetaan myös paljon jo ennen maahan saapumista. Taloudellisille maahanmuuttajille pyritään järjestämään työhaastatteluja ennen Kanadaan muuttoa. Ideaalitilanteessa myös tutkintojen kelpoisuus olisi selvitetty etukäteen, mutta tähän tavoitteiseen ei aina päästä.  Lisäksi ennakoidaan kielikoulutuksen tarvetta ja pohditaan uravaihtoehtoja, mikäli olemassa on pelko työttömyydestä. Ennakoitu apu tähtää siihen, että maahanmuuttajat eivät eristäydy.

Eri yhteisöjen tarjoama vapaaehtoinen kotouttamistoiminta on tehokasta. Maahanmuuttajille tarjottavat tukipalvelut kuten lastenhoito, kuljetuspalvelut, koulunkäyntiavustajat ja tulkkaus, ovat erittäin tärkeitä. Koulutusta maahanmuuttajille järjestetään mahdollisimman joustavasti. Esimerkiksi kielikoulutusta voidaan tarjota työpaikalla työvuoron viimeisellä tunnilla kaikille työpaikan maahanmuuttajille. Työnantajat suhtautuvat järjestelmään erittäin myönteisesti: tarve työvoimalle on suuri eikä kielikoulutus ei haittaa merkittävästi työntekoa.

Vaikka Kanadassakin esiintyy lieveilmiöitä, on moni maahanmuuttoon liittyvä asia hoidettu varsin mallikkaasti. Esimerkiksi maahanmuuttajien radikalisoituminen ei Kanadassa ole samalla tavalla iso kysymys kuin Atlantin toisella puolen Euroopassa. Täällä lähtötilanne on, että kouluissa on oppilaita lukuisista etnisistä ja uskonnollisista taustoista. Kanadassa korostetaan, että monikulttuurisuus ja kaikkien mukaan ottaminen ovat olennainen osa kanadalaisuutta.