Kanadan väestöstä noin 135.000 henkilöllä on suomalaiset juuret. Torontossa sukujuuriltaan suomalaisia asuu arviolta noin 15.000. Monikulttuurisessa kaupungissa myös ulkosuomalaisen on helppo tuntea olonsa kotoisaksi.

Toronto on siitä erikoinen paikka, että siellä kaikki ovat jostain – ulkomaalaissyntyiset asukkaat muodostavat kaupungin väestöstä lähes puolet. Kaupungissa on siten kokonaisväkilukuun suhteutettuna Miamin jälkeen maailman eniten ulkomaalaissyntyisiä. Miamista poiketen Torontossa ei kuitenkaan ole yhtä vallitsevaa kulttuuria tai kansallisuutta.

Monikulttuurisuudesta onkin muodostunut yksi Toronton vahvuuksista, sillä esimerkiksi osaavan työvoiman houkuttelu on helppoa, koska kaupunkiin sulautuminen ja kotiutuminen koetaan vaivattomaksi. Oman kulttuurin säilyttäminen ja yhteisen kanadalaisen kulttuurin rakentaminen eivät Torontossa ole keskenään kilpailevia päämääriä, vaan kulkevat sulassa sovussa; oma kulttuuri on osa maahanmuuttajien identiteettiä, mutta samalla ryhmiä yhdistää halu olla osa kanadalaista yhteiskuntaa. Suomalaisiakin on kaupungissa paljon, joten olonsa on helppo tuntea kotoisaksi.

”Suomi-Koti – truly a home not just a house”

Toronton Leaside-kaupunginosassa sijaitseva Suomi-Koti on yksi seitsemästä ympäri Kanadaa perustetuista Suomi-kodeista. Viime vuonna 40 vuotta täyttäneen Toronton Suomi-kodin asunnoissa asuu tällä hetkellä noin 100 asukasta, ja seitsemännessä kerroksessa sijaitsevalla hoivaosastolla vajaat 90. Hoiva-osasto lisättiin Suomi-kotiin vuonna 1992 täyttämään kaupungin suomalaisyhteisön tarpeita entistä paremmin.

Voittoa tavoittelemattoman seniorikeskuksen sloganin – ”Suomi-Koti – truly a home not just a house” – voi todeta erittäin osuvaksi jo rakennuksen ulko-ovella; heti ovesta sisään astuessaan huomaa, että paikka on nimensä mukaisesti koti isolla K:lla. Toimitusjohtaja Juha Mynttinen kertoo kodin perusajatuksena olevan korkealaatuisen ja monitasoisen palvelun tarjoaminen suomalaiselle yhteisölle. Ulkopuoliset lahjoitukset ja vapaaehtoistyö ovat tärkeä osa korkean laadun ylläpitämistä. Vapaaehtoisten ja vakituisen henkilökunnan lisäksi Suomi-kodissa työskentelee ajoittain myös Suomesta Kanadaan työharjoitteluun tulleita terveys- ja hoitoalan opiskelijoita.

Suomi-kodin asukkaat ovat hyvin aktiivisia. Kesäisin pelataan mölkkyä, kuukausittain vietetään yhteisiä syntymäpäiväjuhlia, ja joka viikko on mahdollisuus osallistua erilaisiin käsityö-, keskustelu-, ja liikuntaryhmiin, joissa harrastetaan esimerkiksi vesivoimistelua ja rivitanssia. Lisäksi ohjelmassa on ajoittain tarjolla erilaisia retkiä. Myös palvelut ovat lähellä: rakennuksen katutasossa sijaitsevat lääkärin ja hammaslääkärin vastaanotot, ja kodin yhteydessä on kampaamo, apteekki, hieroja, kirjasto ja kahvila, jonne myymäläauto tuo viikoittain muun muassa ruisleipää. Suomi-Kodista löytyy jopa puuverstas.

Kielenopiskelua, kohtaamisia ja Suomi-tietoutta

Oman panoksensa Toronton suomalaisyhteisöön tuo vuonna 1960 perustettu Toronton suomen kielen koulu. Koulu on vanhin ulkomailla toimivista Suomi-kouluista ja tarjoaa oppilailleen – myös aikuisille – suomen kielen ja kulttuurin opetusta. Lisäksi koulu toimii tärkeänä kohtaamispaikkana ulkosuomalaisille perheille.

Suomea voi opiskella myös Toronton yliopistolla Finnish Studies -ohjelmassa, jonne monet suomalaistaustaiset kanadalaiset hakeutuvat oppiakseen isovanhempiensa käyttämää kieltä ja tutustumaan kulttuuriperimäänsä. Vuonna 1989 Toronton yliopiston, Suomen valtion ja Canadian Friends of Finland (CFF) -organisaation innovatiivisen yhteistyön tuloksena aloitettu suomen kielen ja kulttuurin opintoja tarjoava ohjelma on Pohjois-Amerikan laajin ja sen puitteissa on mahdollista suorittaa alempi korkeakoulututkinto. Opetusohjelmalla on tärkeä merkitys Suomi-kuvan edistämisessä. Ohjelmasta vastaava apulaisprofessori Anu Muhonen kertoo Suomi-tietoutta levitettävän esimerkiksi seminaarien, yleisöluentojen ja vierailevien luennoitsijoiden avulla. ”An Evening with Finnish Studies” -luennoille saapuu yleisöä jopa rajan takaa Yhdysvalloista saakka.

Suomi-Kodin, Suomi-koulun ja Toronton yliopiston luentosalien lisäksi suomen kieltä voi kuulla myös muun muassa Toronton Osuuspankilla. Hiljattain 60-vuotispäiviään juhlinut Finnish Credit Union on Kanadan viimeinen suomalainen osuuskassa. Myös paikallisuutiset on mahdollista lukea suomeksi, siitä pitää huolen Kanadan Sanomat. Halutessaan kanadansuomalainen voi siis elää Torontossa hyvinkin suomalaista elämää, ollen samaan aikaan kuitenkin yhtä validi osa kanadalaista yhteiskuntaa kuin paljasjalkainen torontolainenkin.