Kun viime syksynä sain kuulla tulleeni valituksi kuuden kuukauden EDUFI-harjoitteluun Suomen Astanan-suurlähetystöön, jouduin usein perustelemaan päätöstäni lähteä Kazakstaniin. Useilta ystäviltäni kuulemani kommentit sisälsivät lähinnä ihmetystä siitä, miksi ihmeessä halusin lähteä juuri Kazakstaniin kaikista maailman paikoista, ja mitä koko maassa yleensä edes on. Reaktioita ei kuitenkaan voinut ihmetellä kovin paljoa, sillä myönnettävä on, että jopa omissa Euraasian tutkimukseen keskittyneissä yliopisto-opinnoissani Keski-Aasia on aina jäänyt vähän vähemmälle huomiolle kuin monet muut alueen maat. Omaa kiinnostustani se ei kuitenkaan ole estänyt, ja ajatus kuudesta kuukaudesta Kazakstanin pääkaupungissa tuntui unelmien täyttymykseltä.

Kuusi kuukauttani on nyt viimeisiä päiviä vaille valmis, ja surukseni urakkani lähetystöllä alkaa olla ohi. Harjoittelun aikana olen oppinut monia tärkeitä asioita ja ennen kaikkea saanut näkemystä, jolla vastata paremmin ystävieni kysymykseen “miksi Kazakstan?”. Tässä muutama huomio aiheesta.

Kazakstan uuden ajan kynnyksellä

Odotukseni Kazakstanista ja alkavasta työharjoittelustani oli, että suuria mullistuksia tuskin tulisi tapahtumaan. Maan olosuhteet vaikuttivat jopa tylsän tasaisilta – niin hyvässä kuin pahassakin – ja ajattelin, että pääsisin tutustumaan pienen, rauhallisen lähetystön arkeen. Harjoitteluni alkoi helmikuussa, ja siinä missä ensimmäinen kuukausi sujui enimmäkseen odotetuissa rauhallisissa tunnelmissa, muuttui maaliskuussa kaikki: 30 vuosikymmentä maata hallinnut presidentti Nazarbajev ilmoitti erostaan, pääkaupungin nimi vaihtui ja kansalaiset alkoivat kokoontua lukuisiin mielenosoituksiin, joissa riitti seurattavaa. Omassa arjessani poikkeava tilanne näkyi etenkin jatkuvina tietoliikenneyhteyksien katkoksina, ja odotuksieni vastaisesti pääsin lopulta jopa seuraamaan maan presidentinvaaleja ETYJ:n paikalta rekrytoituna vaalitarkkailijana. Syrjäinen Keski-Aasian maa, jossa ”ei tapahdu mitään”, olikin yhtäkkiä keskellä valtavaa murroskautta, ja jopa suomalaiset mediat intoutuivat kirjoittamaan sen tapahtumista.

Harjoittelun aikana perehtymiäni teemoja on leimannut Keski-Aasian muutos: Kazakstanin vallanvaihdon ohella esimerkiksi Uzbekistanin avautuminen tarkoittaa koko alueelle monia uusia mahdollisuuksia esimerkiksi lisääntyneen alueellisen yhteistyön kautta, joten Kazakstaninkin kehityskulkuja kannattaa seurata. Toukokuussa pääsin esimerkiksi osallistumaan Astana Economic Forumiin, johon kokoontui kymmeniä maailmanluokan puhujia taloustieteilijä Jeffrey Sachsista Kansainvälisen valuuttarahaston pääjohtaja Christine Lagardeen keskustelemaan alueen tulevaisuudesta. Keski-Aasian mailla on paljon potentiaalia, ja esimerkiksi sillä, kuinka Kazakstanin kesäkuussa valittu presidentti suoriutuu tehtävistään, voi olla monia vaikutuksia siihen, millaisena näemme alueen vaikkapa 20 vuoden päästä.

Euroopan unionin kasvava kiinnostus

Asia, josta olen kenties jopa hieman yllättynyt harjoitteluni aikana, on ollut se, kuinka vahvasti Euroopan unioni näkyy suurlähetystön toiminnassa jopa unionin ulkopuolisessa maassa. Työviikkoihini on mahtunut monia erilaisia Kazakstanin EU-delegaation kokouksia, ja unionin jäsenmaiden välinen yhteistyö on vahvalla pohjalla myös Kazakstanissa. Sen ei tietenkään pitäisi olla ihme, sillä Kazakstanin ja muiden alueen maiden kehittyminen tarkoittaa lisääntyviä mahdollisuuksia myös Euroopalle.

Tämän kevään aikana tämä on näkynyt muun muassa EU:n uuden Keski-Aasia-strategian hyväksymisenä, Bishkekissä järjestettynä kaikkien aikojen ensimmäisenä EU-Keski-Aasia-foorumina sekä ilmoituksena uuden EU-delegaation avaamisesta keskiaasialaiseen Turkmenistaniin. Kiinan rakentaessa uutta Silkkitietään läpi Keski-Aasian ja vahvistaessaan vaikutustaan esimerkiksi Kazakstanissa on tärkeää, että myös Euroopasta löytyy kiinnostusta aluetta kohtaan. Tätä kiinnostusta voidaan hyödyntää monilla eri tavoilla, ja esimerkiksi EU:n uudessa Keski-Aasia-strategiassa yksi merkittävistä painopistealueista on alueen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Jotta tehokkaat ratkaisut suurten globaalien kysymysten ratkaisuun olisivat mahdollisia, on myös Keski-Aasian maat saatava mukaan niiden ratkaisuun, ja tärkeitä askeleita sen kannalta otetaan nyt. Sen vuoksi myös Kazakstanilla on jopa yllättävän suuri merkitys myös Euroopan unionille.

Monipuolinen Kazakstan

Kuukaudet Kazakstanissa ovat tietenkin työn ja vakavien asia-aiheiden lisäksi pitäneet sisällään myös tutustumista kulttuuriin, nähtävyyksiin ja muihin paikallisiin erikoisuuksiin. Maailmanpolitiikkaintoilijoiden lisäksi Kazakstanissa riittää tutustumiskohteita myös luonnon helmaan kaipaaville tai mielenkiintoisesta kulttuurista nauttiville matkailijoille. Tiesitkö esimerkiksi, että Kazakstanissa sijaitsee suuri Charyn-kanjoni, joka vetää vaikuttavuudessaan vertoja jopa Yhdysvaltain Grand Canyonille? Tai että Kazakstanilla on tuhatvuotinen historia viinin valmistamisessa, ja sen kasvava viiniteollisuus herättää tällä hetkellä runsaasti kiinnostusta ympäri maailman?

Kazakstanin kulttuuri ja laajempi historia jää usein maan neuvostomenneisyyden jalkoihin. Totuus kuitenkin on, että maantieteeltään vaihteleva maa tarjoaa myös kulttuurin saralla paljon. Kazakkien omaleimainen kulttuuri elää tällä hetkellä uutta tulemistaan, mikä näkyy esimerkiksi ponnisteluina edistää kazakin kielen asemaa maassa. Kazakkien kansallisidentiteetin vahvistuessa ja maan pyrkiessä eroon historian taakasta Kazakstan on myös kulttuurisessa muutoksessa, ja tarjoaa yhä enemmän kiinnostavia mahdollisuuksia matkailijoille. Charyn-kanjonin ohella omiin Kazakstan-suosikkeihini on lukeutunut kaunis, Nur-Sultanissa sijaitseva Hazrat Sultan –moskeija, Almatyn Arasan-kylpylä sekä zhauburek-liharuoka. Valtava maa tarjoaa kuitenkin paljon nähtävää, eikä kuusi kuukautta ole riittänyt läheskään kaiken kiinnostavan kokemiseen.

Voin siis lämpimästi suositella Kazakstania erityisesti kaikille työharjoitteluaan suunnitteleville opiskelijoille. Kuusi kuukautta on opettanut minulle paljon, ja työ lähetystössä on ollut äärimmäisen mielenkiintoista ja palkitsevaa. Itse palaan nyt Eurooppaan viimeistelemään maisteriopintojani ja Keski-Aasia-aiheista lopputyötäni, mutta toivon, että myös oma tieni tuo minut takaisin Kazakstaniin tai muualle alueelle mahdollisimman pian.