Harva tuntee Uzbekistania, koska maa oli pitkään sulkeutunut. Nyt Keski-Aasian väkirikkain maa uudistaa talouttaan etsien kansainvälistä osaamista ja kumppaneita. Suomalaisilla on hyvät edellytykset toimia Uzbekistanissa.

Uzbekistan kuulostaa eksoottiselta mutta missähän se on? Kyseessä on Keski-Aasian väkirikkain maa (33 miljoonaa asukasta) naapureinaan Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan, Turkmenistan – ja Afganistan. Tästähän se Kiinan mainostama ”silkkitiekin” kulkee (ja kulki myös alkuperäinen muinainen kauppareitti vuosisatoja sitten). Olemme lähellä maailmanpolitiikan näyttämöitä, vaikka maa on varsin tuntematon. Kuinka se on mahdollista?

Vuoteen 2016 saakka ei Uzbekistanista ollut paljon puhuttavaa. Maan itsenäistyttyä Neuvostoliitosta itsevaltainen poliittinen kehitys ja ihmisoikeusloukkaukset saattoivat sen lopulta kansainväliseen eristykseen. Naapurimaidenkin kanssa välit olivat kehnot.

Presidentin vaihduttua Uzbekistan muutti kurssia. Naapurisuhteet korjattiin, rajat avattiin ja kauppa ja matkailu käynnistyivät jälleen.

Investoinnit edellyttävät uudistuksia

Uzbekistan hakee nyt kansainvälistä osaamista, malleja ja neuvoja. Kansainväliset rahoituslaitokset kuten Maailmanpankki, Kansainvälinen valuuttarahasto, EBRD, EIB, Aasian kehityspankki ja monet muut ovat paikan päällä tukemassa maan muutosta miljardeilla dollareilla.

Taškentiin käykin nyt katkeamaton virta ulkovaltojen hallitusten edustajia ja kauppavaltuuskuntia. Uzbekistan on köyhä mutta sillä on luonnonvaroja kuten öljyä, kaasua, kultaa, metalleja sekä tekstiili- ja maataloustuotteita. Aurinko paistaa 300 päivää vuodessa. Nopeasti kasvava nuori väestö on haaste ja mahdollisuus – ja koulutus on ydinkysymys. Uzbekistan tavoittelee ulkomaisia investointeja mutta sen on tehtävä paljon työtä liiketoimintailmapiirin parantamiseksi ja korruption suitsimiseksi.

Talouden ohella maan on tarpeen kehittää myös yhteiskuntaa ja ihmisoikeuksia. Tiedotusvälineiden vapautumista on jo tapahtunut. Uzbekistanilainen puuvilla on ollut kansainvälisessä boikotissa pakkotyöongelman vuoksi. Neuvostoajalta periytynyttä kansalaisten työvelvoitetta puretaan yhteistyössä Kansainvälisen työjärjestön ILO:n kanssa.

Keski-Aasia ja Eurooppa tarvitsevat toisiaan

Euroopan unioni nähdään Keski-Aasiassa myönteisenä kumppanina, jolla ei ole omaa lehmää ojassa geopoliittisissa valtapeleissä. EU:n uudistetun Keski-Aasia-strategian toimeenpano alkaa Suomen puheenjohtajuuskaudella. Suomi pitää hyvänä, että yhteistyö saa lisää voimavaroja ja välineitä.

Suomen ja Uzbekistanin suhteet ovat hyvät ja ongelmattomat, ja on sovittu niiden tiivistämisestä. Myös elinkeinoelämän kiinnostus on herännyt: Team Finland -vierailulle Tashkentiin huhtikuussa osallistui Nokian johdolla 15 suomalaisyritystä. Käytännön tukea markkinoiden avaamisessa antavat kiertävä suurlähettiläs, Business Finland ja Taškentiin nimitetty Suomen uusi kunniakonsuli.

Suomalaisilla on hyvät edellytykset toimia uudistuvassa Uzbekistanissa. Meillä on tarvittavaa osaamista, olipa kyseessä IT, energia, vesi, koulutus tai cleantech. Kokemuksemme entisestä Neuvostoliitosta auttaa osaltaan alueen tilanteen ymmärtämisessä. Matkustaminen on helppoa, sillä Uzbekistan ei vaadi EU-kansalaisilta enää viisumia. Mikäli tunnet Uzbekistanin kutsuvan tavalla tai toisella, ota yhteyttä. Neuvomme mielellämme.

Marja Liivala
Kiertävä suurlähettiläs Keski-Aasiassa (Tadžikistan, Turkmenistan, Uzbekistan)

Twitter @marjaliivala