Naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen on jo pitkään ollut yksi Suomen prioriteeteista Euroopan neuvostossa. Olemmekin huolissamme viimeaikaisesta negatiivisesta trendistä koskien naisten ja tyttöjen oikeuksia.
Euroopan neuvoston (EN) ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks nostaa säännöllisesti esiin naisten ja tyttöjen oikeuksia koskevia haasteita. Vastikään on keskusteltu Venäjän päätöksestä dekriminalisoida osittain perheväkivalta; myös Turkin tilanteen on raportoitu heijastuvan negatiivisesti naisten oikeuksiin, esimerkiksi turvakoteja sulkemalla.
Erityisen heikossa asemassa ovat Eurooppaan saapuvat turvapaikanhakija- ja siirtolaisnaiset, jotka ovat alttiita joutumaan seksuaalisen ja myös muun väkivallan kohteeksi. Sukupuolinäkökulmaa ei erityisesti huomioida Euroopan vastaanottokäytännöissä, ja niinpä nämä naiset ja tytöt voivat joutua väkivallan kohteeksi paitsi matkallaan myös vastaanottotiloissa.
Euroopan neuvoston tärkein työkalu naisten oikeuksiin liittyen on naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastainen ns. Istanbulin-sopimus. 22 jäsenmaata on ratifioinut sopimuksen, Suomi vuonna 2015. Sopimuksen toimeenpanoa jäsenmaissa valvoo itsenäinen asiantuntijakomitea GREVIO.
EN:n toimintaa tasa-arvoasioissa ohjaa sen tasa-arvostrategia, jonka päätavoitteina ovat sukupuoleen perustuvien stereotypioiden ja seksismin vastainen taistelu, naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy, yhtäläinen oikeuspalveluiden saatavuus naisille, naisten ja miesten yhtäläinen osallistuminen poliittiseen ja julkiseen päätöksentekoon sekä niin sanottu gender mainstreaming.
Gender mainstreamingilla viitataan siihen, että sukupuolinäkökulma otetaan huomioon kaikessa Euroopan neuvoston toiminnassa, esimerkiksi suunniteltaessa yhteistyöprojekteja jäsenmaiden avustamiseksi EN:n standardien toimeenpanossa.
Mukana 100 tasa-arvotekoa -kampanjassa
Strasbourgin edustustomme osallistuu 100 tasa-arvotekoa -kampanjaan yhdessä UM:n poliittisen osaston kanssa muun muassa sekondeeraamalla tasa-arvoasiantuntijan EN:n toimistoon Kiovassa. EN avustaa Ukrainaa esimerkiksi perustuslakiuudistuksessa, oikeuslaitoksen reformissa, paikallishallinnon vahvistamisessa sekä ilmaisunvapauden edistämisessä.
Huhtikuun alussa tehtävässä aloittanut Katja Tiilikainen katsoo osaltaan, että tasa-arvonäkökulma toteutuu tässä yhteistyössä mahdollisimman hyvin. Hän esimerkiksi kouluttaa Kiovan-toimiston henkilökuntaa tasa-arvoasioissa sekä neuvoo tasa-arvonäkökulman huomioimisessa niin yhteistyöaktiviteettien suunnittelussa, toteuttamisessa kuin seurannassakin.
Hän osallistuu myös itse aktiviteetteihin esimerkiksi opastamalla Ukrainan viranomaisia ja päättäjiä tasa-arvonäkökulman huomioon ottamisessa.
Suomi tukee myös naisten oikeuksiin liittyviä ja nimenomaan naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisia EN:n yhteistyöhankkeita esimerkiksi Armeniassa ja Georgiassa. Tuellamme on avustettu jäsenmaita uudistamaan lainsäädäntöään Istanbulin-sopimuksen ratifioimiseksi sekä sopimuksen toimeenpanossa esimerkiksi kansallisia viranomaisia kouluttamalla. Georgia ratifioi Istanbulin-sopimuksen toukokuussa.
Äitiyspakkaus ihastuttaa
Teemme suomalaista tasa-arvotyötä ja saavutuksia tunnetuksi myös konkreettisemmin yksilötasolla. Itse esimerkiksi esittelin suomalaista äitiyspakkausta muiden Euroopan neuvoston jäsenmaiden kollegoilleni sellaisen saatuani. Vaikka he olivat perehtyneet äitiyspakkaukseen lähettämäni artikkelin perusteella, pakkauksen vaatteiden ja muiden hoitotarvikkeiden runsaus yllätti kollegat.
Pidettiin erinomaisena, että on etukäteen ajateltu, mitä vauva – ja myös äiti – syntymän jälkeen tarvitsevat.