Iranilainen joulukortti

“Iranissa ei sitten tarvitse kantaa huolta joulutervehdyksistä”, ajattelin ennen muuttoani Teheraniin. – Toiveajattelua! Tuskin oli adventtikynttilöistä ensimmäinen ehtinyt sammua, kun työpöydälleni sateli jo joulukortteja, paitsi uusilta tuttaviltani Teheranissa myös tuiki tuntemattomilta eri puolilta Irania.

Armenialaiskirkon koristeita
Armenialaiskirkon koristeita. Kuva: Suomen Teheranin-edustusto

Iranilaisille juhlapyhien muistaminen onnentoivotuksin on vanha ja tärkeä rituaali. Joskus toivotuksiin sisältyy myös poliittinen viesti, kuten presidentti Rohanin jo perinteisiksi muodostuneisiin ”Rosh Hashanah” -uudenvuodentoivotuksiin maailman juutalaisille.

Joulua ei Iranin islamilaisessa tasavallassa virallisesti vietetä, mutta joulukoristeet ja Baba Noëlit tekevät tuloaan tännekin, kaikesta huolimatta.

Länsimaista joulua muistuttava persialainen Yalda-juhla talvipäivän seisauksen aattoiltana, on juhla, joka kokoaa perheet ja suvun yhteiseen illanviettoon vuoden pisimpänä yönä. Kynttilät sytytetään luomaan tunnelmaa, pöydät katetaan koreiksi ja ilta vietetään tarinoita kertoessa ja runoja lukiessa. Erityisesti 1300-luvulla eläneen persialaisen runoilijan Hafezin mietteet kuuluvat osana Yaldan viettoon. Tarjolla on ehdottomasti oltava vesimelonia ja granaattiomenoita – joulunpunaisia nekin. Iranissa uskotaan, että muinaisskandinaavien jo pakanallisella ajalla viettämä ”yule-fest” olisi perua persialaisten Yalda-juhlasta. Mene ja tiedä.

Yhteyksiä kristikunnan joululla ja muinaisella Persialla kuitenkin on. Loppiaisen kolme itämaan tietäjää – Caspar, Melkhior ja Balthazar – lähtivät matkaan kohti Betlehemiä sen ajan Iranista. Eräät tarinat kertovat tietäjien lähteneen nykyisen Iranin ja Afganistanin rajalta, toiset kertovat matkan alkaneen Saveh-nimisestä kaupungista. Nykyisin Saveh tunnetaan paremmin mehevistä ja makeista granaattiomenoistaan.

Itämaan tietäjien uskotaan olleen zarathustralaisia oppineita, ”magush”. Siksipä mm. Espanjassa ja Ranskassa heitä kutsutaan edelleen ”los Reyes Magos” ja ”les Rois Mages”. Onpa suomenkin kieleen pesiytynyt muinaisesta persiasta lähtöisin oleva sana magia.

Loppiaisen lahjat – kulta, pyhä suitsuke ja mirhami – ovat yhä arvostettuja Lähi-idässä. Jopa teheranilaiseen ravintolaan mennessä saattaa ovivahti suitsuttaa ”esfand”-suitsuketta ravintolavieraiden suojelemiseksi pahoilta ajatuksilta.

Saamistani iranilaisista joulukorteista yksi mieleenpainuvimmista on Isfahanin kaupunginjohtajan tervehdys:

”To the Honourable Ambassador of the Friendly Finnish Nation,

I would like to congratulate Your Excellency, the Finnish People and all the followers of Messiah on the occasion of the auspicious Birthday of Jesus Christ, Messenger of peace, amity and kindness. Let us hope that with God´s will, the new year will be the beginning of a new era in securing and strengthening the foundation of peace, friendship and coexistence and respecting the rights of nations as one of the pivotal messages of the divine religions.”

Voiko joulun sanoman sen paremmin kiteyttää. Isfahanin kaupunginjohtajan toiveisiin on ilo yhtyä. Kunpa joskus itse osaisin samalla kunnioituksella suhtautua kanssaihmisteni uskoon.

Rauhallista joulua Teheranista!

Pyhän Taddeuksen kappeli 1600-luvulta Teheranissa
Pyhän Taddeuksen kappeli 1600-luvulta Teheranissa. Kuva: Suomen Teheranin-suurlähetystö

Leave a Reply