Kuninkaiden kirja – Kiehtovia tarinoita muinaisen Persian historiasta

Kesälomat lähestyvät, ja mielessä on jälleen kysymys: minkä kirjan valitsisin mukaan lomalaitumille? Niille, joita historia huvittaa ja jotka lukiessaan mielellään lähtevät aikamatkalle antiikin maailmaan, suosittelen Jaakko Hämeen-Anttilan uunituoretta suomennosta Iranin kansalliseepoksesta Kuninkaiden kirja (Shahnameh). Kirjan on kustantanut Otava.

Kuninkaiden kirjan upeasta kuvituksesta vastaa Heli Hieta. Kuva: Otava
Kuninkaiden kirjan upeasta kuvituksesta vastaa Heli Hieta. Kuva: Otava

Kansalliseepos saattaa kuulostaa raskaalta ja vaativalta lomalukemiselta. Sitä Kuninkaiden kirja ei kuitenkaan ole. Teos on vauhdikas ja mukaansatempaava tarina Persian valtakunnan myyttisistä alkuvaiheista – ajalta ennen islamin tuloa Iraniin. Arabien valloitus ja islamin tulo Persiaan 600-luvulla muodostavat vedenjakajan Iranin historiassa. Sitä edeltävältä ajalta Persian dokumentoitua historiaa on olemassa ainakin 1300 vuoden ajalta. Samanmittainen ajanjakso ulottuu 600-luvulta meidän päiviimme.

Runoilija Ferdowsin 1000 vuotta sitten kirjoittama teos johdattaa lukijansa taisteluihin ja traagisten kohtaloiden maailmaan, josta ei puutu palavia tunteita ja romantiikkaa. Iranin kuuluisat sankarit ja kuninkaat tulevat tutuiksi. Sankareista suurin on Rostam.

Professori Hämeen-Anttila on jälleen kerran tehnyt urotyön avatessaan Lähi-idän kulttuurihistoriaa suomalaisyleisölle. Mielenkiintoisen kirjasta tekee myös Heli Hiedan upea kuvitus. Kirja on erityisen ajankohtainen siksi, että heinäkuussa 2015 saavutetun ydinsovun myötä Iran on palaamassa maailmanmarkkinoille ja kansainväliseen yhteistyöhön. Kanssakäyminen Iranin kanssa on lisääntynyt. Mutta miten hyvin tunnemme Irania, sen kulttuuria ja menneisyyttä?

Kuvitusta tarinaan kuningas Fereidunista. Kuva: Otava
Kuvitusta tarinaan kuningas Fereidunista. Kuva: Otava

Missä piilee Kuninkaiden kirjan suosio?

Iranilaisille Kuninkaiden kirja on enemmän kuin kirja tai kansalliseepos. Kaikki iranilaiset – lapsista vanhuksiin – taitavat ulkoa kirjan säkeitä ja elämän viisauksia. Kirjan suosio selittyy sillä, että siihen tiivistyy maan loistelias menneisyys. Kuninkaiden kirja on todiste persialaisen kulttuurin juurista. Ferdowsi kirjoitti teoksen puhtaalla persian kielellä välttäen tietoisesti lainasanoja. Eräiden mukaan kirja on historian myllerryksissä jopa auttanut pelastamaan persian kielen.

Kirjasta löytyy vastaus moneen seikkaan, jotka askarruttavat Iranissa matkaavan mieltä. Miksi Iranissa vietetään uutta vuotta maaliskuun 21. päivänä? Entä miksi Persepoliin raunioita kutsutaan Iranissa Jamshidin valtaistuimeksi?

Toisin kuin monet muut kansalliseepokset Shahnameh kattaa useiden sukupolvien ajanjakson, maailman luomisesta aina 600-luvulle saakka. Tarinoiden sankarit eivät ole pelkästään hyviä tai pahoja, vaan heidän luonteensa ja käyttäytymisensä muuttuvat tilanteen ja ympäristön mukaan. Shakespearen teosten tavoin tarinat ovat täynnä eettisiä pulmia, ohjeita ja elämänviisauksia. Mikä hämmästyttävintä, Kuninkaiden kirjan tuhannen vuoden takaisiin sankareihin ja antisankareihin törmää vielä tämän päivän Teheranin kaduilla ja toreilla. Muuttuuko ihminen? Opimmeko mitään esi-isiemme neuvoista tai virheistä?

Iranilaisen nykytaiteilijan, Alireza Fanin näkemys Rostamista – oliko Rostam sankari, vai sittenkin vain sohvaperuna? Kuva: Suomen Teheranin-suurlähetystö
Iranilaisen nykytaiteilijan, Alireza Fanin näkemys Rostamista – oliko Rostam sankari, vai sittenkin vain sohvaperuna? Kuva: Suomen Teheranin-suurlähetystö

Kenelle suosittelen kirjaa?

Suosittelen kirjaa kesälukemiseksi niille, jotka ovat kiinnostuneita Lähi-idän kulttuureista ja erityisesti niille, joita Iranin ja Persian menneisyys kiehtoo. Suosittelen kirjaa myös Iraniin matkaaville suomalaisille liikemiehille. Kenties neuvottelupöydän toisella puolella istuu itse Rostam, Zal tai Fereydun. Liikekumppanuuksien solmimiseen Kuninkaiden kirja on oiva apuväline. Kirja on avain paitsi Iranin historiaan myös iranilaiseen sielunelämään.

Kuninkaiden kirja soveltuu hyvin koko perheen kesälukemiseksi, sillä sen seikkailut tempaavat mukaansa myös perheen nuorison. Taistelukohtaukset ja vallan juonittelut lyövät laudalta kännykkä- ja videopelit mennen tullen. ”Armeijan edessä liehui kuninkaiden lippu ja värjäsi maailman punaiseksi, siniseksi, purppuraksi! Maan pinta keinui kuin laiva myrskyssä Kiinan merellä. Kukkulat ja tasangot olivat yhtä kilpimerta, miekat välkkyivät kuin lyhdyt. Oli kuin pikimeressä olisi loistanut satojatuhansia kynttilöitä. Torvet soivat, sotilaat huusivat, aurinko tuntui eksyneen radaltaan.”

Jännittävien tarinoiden lomaan on istutettu elämänviisauksia, jotka toimivat ohjenuorina vielä nykypäivänäkin. Kohtalon edessä vahvinkin sankari joutuu nöyrtymään. ”Kohtalo on tällainen: sen käskyä ei voi välttää. Kohtalo antaa kruunun, valtaistuimen ja korkean kunnian, mutta myös kurjan tappion. Vuoroin se on ystävä, vuoroin vihollinen. Joskus saat pähkinän, joskus pelkät kuoret. Vaikka pääsi yltää pilviin asti, on paikkasi kuitenkin lopulta tomussa.” – ”Elämä on kuitenkin vain tarina, ei hyvä säily ikuisesti eikä pahakaan.”

Leave a Reply