Sopimus, jolla tulee olemaan vaikutusta

Viimeisen vuosikymmenen aikana, Iranin pakotevuosina, länsimaisten yritysten läsnäolo Iranissa kutistui lähes olemattomiin. Raha- ja pankkiliikenne tyrehtyi ja länsimaiden kiinnostus Iranin markkinoita kohtaan hiipui. Pakotteet kasvattivat kuilua lännen ja Iranin välillä.

Iranilaiset nuoret juhlivat saavutettua ydinsopua kesäkuussa 2015. Kuva:  Suomen Teheranin suurlähetystö
Iranilaiset nuoret juhlivat saavutettua ydinsopua kesäkuussa 2015. Kuva: Suomen Teheranin suurlähetystö

Kuluvan vuoden heinäkuussa Iranin ydinohjelmasta saavutettu sopu muutti tilanteen. Jos Iran noudattaa sopimuksessa sille asetettuja velvoitteita, voidaan Iranin vastaisia pakotteita ryhtyä purkamaan vaiheittain ehkä jo vuoden 2016 alussa. Aivan kaikki pakotteet eivät kuitenkaan poistu, sillä ihmisoikeuspakotteet ja Iraniin kohdistuva puolustustarvike- ja asevientikielto jäävät edelleen voimaan.

Iranissa tieto ydinsovusta otettiin vastaan riemulla. Maan vuosia jatkunut eristys voi vihdoin päättyä ja Iran pääsee jälleen mukaan maailman markkinoille. Iraniin palasi toivo valoisammasta tulevaisuudesta, osana kansainvälistä yhteisöä.

Vaikka sopimus koskeekin vain ja ainoastaan Iranin ydinohjelmaa, on sillä myös poliittista vaikutusta. Ydinsovun toivotaan avaavan mahdollisuuksia strategiseen yhteistyöhön Lähi-idän kriisien ratkaisemiseksi.

Euroopan unionin jäsenmaiden vuoropuhelu Iranin kanssa on jo lisääntynyt ja suhteita tiivistetään eri sektoreilla. Tämä näkyy myös Suomen Teheranin-edustuston työssä.

Läntiset liikemiesvaltuuskunnat
jonossa Iraniin

Ydinsopua seuranneiden kolmen kuukauden aikana Iranissa on käynyt ennätysmäärä eurooppalaisia liikemiesvaltuuskuntia – enemmän kuin menneiden 36 vuoden aikana yhteensä. Yritykset Puolasta Portugaliin ja Norjasta Napoliin ovat heränneet Iranin avautuvien markkinoiden tarjoamaan mahdollisuuteen. Teheranin kansainvälisten hotellien käytävillä kaikuu jälleen englanti, saksa, ranska ja espanja.

Koska Iran on kaupungistunut yhteiskunta ja miljoonakaupunkeja on Teheranin ohella seitsemän, vierailevat kauppavaltuuskunnat pääkaupungin lisäksi useasti jossain muussa liike-elämän keskuksessa. Suosituin kohde on Isfahan, jonka merkitys maailmankaupalle oli kiistaton jo 1600-luvulla. Vuosituhansien ajan Persia on ollut lännen ja idän ja pohjoisen ja etelän kauppareittien solmukohdassa.

Myös edustustomme ylläpitää suhteita Iranin eri maakuntiin. Toukokuussa 2015 Teheranin pohjoismaiset edustustot tekivät yhteisen vierailun Tabriziin, Iranin Länsi-Azerbaidzhaniin, ja syksyn suunnitelmissa on maakuntavierailu mm. Hamedaniin. Lokakuun lopulla taloudellisista ulkosuhteista vastaavan alivaltiosihteeri Matti Anttosen ja valtuuskuntansa kanssa on tarkoitus käydä Isfahanissa tapaamassa mm. sikäläistä kauppakamaria ja isfhanilaisyrityksiä.

Iranin markkinat ovat valtavat ja mahdollisuudet moninaiset. Usein kuulee sanottavan, että Iran on maa, jossa on Turkin kokoiset markkinat, Afrikan mineraalit, Kanadan öljyvarat, maailman toiseksi suurimmat kaasuvarannot, Länsi-Euroopan koulutustaso, mutta Aasian palkkataso. Ei siis ihme, että yritykset eri puolilla Eurooppa suuntaavat nyt katseensa kohti Irania. Vastaavankokoisia ”valmiita”, koskemattomia markkinoita maailmassa ei Iranin jälkeen liene montaa.

 

Teheranin kaupunkinäkymää. Kuva: Suomen Teheranin suurlähetystö
Teheranin kaupunkinäkymää. Kuva: Suomen Teheranin suurlähetystö

Muutos näkyy Suomen Teheranin-edustuston työssä

Palattuamme kesälomiltamme tuntui heinäkuisen sopimuksen mukanaan tuoma muutos välittömästi päivittäisessä työssämme. Syyskuun alussa 2015 Teheraniin saapui maa- ja metsätalousministeriön valtuuskunta osastopäällikkö Artjoen johdolla, mukanaan muutamia yritysedustajia. Suomalaiset maatalouskoneet ja -laitteet tunnetaan Iranissa hyvin, sillä vielä 12 vuotta sitten vienti veti. Taidetaan muuten Khuzestanin pelloilla ajella vieläkin 90-luvun Valtra-traktoreilla.

Syyskuun alussa Iranin ympäristöasioista vastaava varapresidentti rouva Ebtekar vieraili Helsingissä. Ympäristöystävällinen teknologia, energiatehokkuus ja ympäristönsuojelu ovat päivän sana Iranissakin. Suomi tunnetaan Iranissa puhtaasta luonnostaan ja energiatehokkaista ratkaisuistaan niin teollisuudessa kuin kaupunkisuunnittelussa.

Virallisten valtuuskuntavierailujen väliin mahtuu yritysvierailuja Suomesta. Useat yritykset – niin pienet kuin suuret – ovat lähteneet omatoimisesti löytöretkelle tutkimaan Iranin avautuvia markkinoita. Edustusto auttaa kumppanien etsinnässä ja toimii tukena ja oppaana alueella, joka monelle suomalaisyritykselle saattaa alkuun olla uusi ja outo. Menestystarinoitakin on jo nähty – pienet perheyritykset ovat onnistuneet löytämään oikean markkinaraon ja tuotteensa löytäneet tien tuhansien supermarkettien hyllyille eri puolilla Irania.

Tulevan syksyn ohjelmassa on ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakan VKE-matkan valmistelut. Ministeri Toivakka ja edustava joukko suomalaisyrityksiä saapuvat Iraniin joulukuun alussa. Iran on maa, jossa asiat etenevät vielä ylhäältä alas ja valtion tuki ja läsnäolo on siksi tarpeen.

Iran on messujen luvattu maa. Vuosittain järjestetään eri puolilla Irania satoja eri alojen messuja, jonne matkataan pitkienkin matkojen takaa. Tärkeimmät keskittyvät Teheraniin. Viime aikoina suomalaisosastojakin on jälleen alkanut näkyä. Erityisesti rakennusalan messuilla suomalainen lämpökäsitelty puu on hyvin esillä – noin 80 prosenttia Iranissa myytävästä lämpöpuusta on jo peräisin Suomesta.  Niin ikään kaivosalan messuilla Suomi tunnetaan hyvin – onhan Outotec toiminut  yhtäjäksoisesti Iranin markkinoilla jo yli 40 vuoden ajan.

Iranissa kauppa ja kulttuuri
kulkevat käsi kädessä

Iranilaiset ovat, paitsi vanha kauppakansa, myös kulttuurikansa. Monituhatvuotinen kulttuuri ja rikkaat perinteet ovat osa nykypäivän elämää. Traditiot ovat läsnä niin käytöstavoissa kuin ruokakulttuurissa ja niihin on syytä olla varautunut myös liikekontakteissa.

Edustusto on järjestänyt näyttäviä kulttuuritempauksia, joiden myötä Suomen kulttuuria ja suomalaisuutta on tehty tunnetuksi Iranissa. Tämän syksyn merkkitapaus oli Eila Hiltusen monumentaalisen Palmulehto-taideteoksen paljastus Teheranin Mellat-puistossa. Vuosien saatossa monumentti oli päässyt pahaan kuntoon ja osin rikkoutunutkin. Monumentin 40-vuotisjuhlan kunniaksi Teheranin kaupunki päätti kunnostaa sen. Suomalainen Palmulehto kohoaa jälleen kullanhohtoisena teheranilaispuiston korkeimmalla kummulla.

 

Eila Hiltusen Palmulehto, Teheranin Mellat-puistosta. Kuva:  Suomen Teheranin suurlähetystö
Eila Hiltusen Palmulehto, Teheranin Mellat-puistosta. Kuva: Suomen Teheranin suurlähetystö

 

Leave a Reply