Siinä se oli. Koko vuoden kestävien valmistelujen jälkeen euroviisulavan valot syttyivät vihdoinkin! Lava säteili israelilaista huipputeknologiaa taiteellisia kuvilla, värikkäillä lavastuksilla ja näyttävillä valaistuksilla. Tavanomaisen israelilaisen riskinottamisen lopputuloksena oli vaikuttava esitys, joka todella hiveli silmiä, joskus jopa enemmän kuin itse laulut korvia…
Tel Avivin kaupunki teki kaikkensa turistien viihtyvyyden eteen. Jopa rannan henkivartijoita koulutettiin olemaan ystävällisiä vierailijoille – vieläpä usealla eri kielellä.
Taatakseen, että kaikki onnistuu kuten pitääkin, Israelin valtio teki intensiivisesti töitä saadakseen aikaan tulitauon Hamasin ja islamistisen Jihadin kanssa ja rauhoittaakseen viisuja edeltäneen eskalaation Gazan kanssa. Israel lupasi kunnioittaa sitoumuksiaan ja Hamas rauhoittaa mielenosoituksia Gazan ja Israelin rajalla.
Kaikeksi onneksi Euroviisut ja juhlinnat sujuivat rauhallisesti. Israelilaiset kilpailun järjestäjät pelkäsivät, että jotkut kilpailijamaat boikotoisivat Israelia BDS-liikkeen painostamana tai sekoittaisivat politiikkaa esiintymisiinsä. Yksikään maa ei kuitenkaan peruuttanut osallistumistaan ja lopulta lähinnä viisujen vieraileva tähti Madonna oli se, joka käytti esiintymistään poliittisen ilmaisun välineenä (kahden käsi kädessä kulkevan tanssijan puvunselkämyksissä olivat Israelin ja Palestiinan liput).
Jopa Islannin viisuedustaja, teknoyhtye Hatari toimi sääntöjen mukaan melkein loppuun saakka, kunnes päätti heiluttaa finaalin pisteiden jakamisen aikana Palestiinan lippua.
Kurkistus kulissien taakse
Perinteisesti isäntämaa kustantaa kilpailun järjestämisen. Tel Avivin Euroviisujen on arvioitu maksavan 110 miljoonaa sekeliä (27 miljoonaa euroa). Yhdelläkään yleisradiolla ei ole tällaisia varoja, etenkään Israelin yleisradiolla Kanilla, joka perustettiin vasta vuosi sitten. Pääministeri Netanjahu ymmärsi kansallisen tarpeen viisujen järjestämisestä Israelissa. Valtataistelu kuitenkin jatkui. Netanjahu kieltäytyi 50 miljoonan sekelin myöntämisestä yleisradio Kanille. Yleisradio päätyi lopulta ottamaan pankkilainan, joka tulee hankaloittamaan sen tulevia toimia. (Lähde: Itay Stern, Haaretz-lehti, 20.5.19.)
Ainoana miinuksena muuten täysiä pisteitä hipoville viisuille mainittakoon, että suurin osa yleisöstä oli paikallisia eikä viisumatkailijoita. Tämä ei johtunut niinkään boikottiliikkeestä, vaikka silläkin oli varmasti osaltaan vaikutusta asiaan, samoin kuin turvallisuustilannetta koskevilla huolilla. ”Pikemminkin se oli itse kaivettu hauta, jossa hallitus ei tukenut massiivisia viisukampanjoita eikä myöskään kilpailun toteuttamista, jonka seurauksena lippujen hinnat nousivat pilviin” (Allison Kaplan Sommer, Haaretz, 20.5.19).
Otetaan mukaan vielä vähän politiikkaa. Sapattina työskenteleminen on epäsoveliasta Israelissa. Euroviisujen finaalin ollessa lauantai-iltana toukokuun 18. päivä, työministeriön täytyi myöntää erityinen työskentelylupa kahdelletuhannelle israelilaiselle, jotta he voivat työskennellä tapahtumassa (Tali Heruit-Sover and Hagay Amit, TheMarker, 7.5.19).
Suurlähetystön oma tuomaristo
Darude feat. Sebastian Rejman saivat täydet kaksitoista pistettä Suomen suurlähetystön omalta tuomaristolta. Suurlähettiläs Kirsikka Lehto-Asikainen emännöi residenssissään tilaisuuden, jossa vieraat olivat lumoutuneita Look away -kappaleesta ja artistien olemuksesta sekä heidän luomastaan tunnelmasta. Mielestämme oli täysin epäreilua ja käsittämätöntä, etteivät edustajamme päässeet finaaliin asti, he olisivat todella ansainneet sen!
Euroviisujen avajaisjuhlassa DJ Darude sanoi artistien heittelevän kulissien takana toisilleen ylävitosia ja pitävän hauskaa. ”Kaikki on ollut ihan jees”, hän kommentoi.
Hehkuvaa tunnelmaa
Israelilainen yleisö sai nauttia euroviisukuplassa harvinaista tunnelmaa ”normaaliudesta”, vaikka se kesti ainoastaan viikon. Kaikki hehkui ja kimalsi, kuten tapahtuman luonteeseen kuuluu.
Jokaisen maan delegaatio astui lavalle oman postikorttinsa saattelemana. Se oli lyhyt videoklippi, joka esitteli isäntämaata ilman välähdystäkään sen ongelmista. Värikkäät vinjetit toivat esiin Israelin hienoja puolia ja tekivät osansa sellaisten kuvien torjumisessa, joita maailma on tottunut liittämään Israeliin; konflikti ja ristiriidat (Yemini Ben-Dror Yemini, Yedioth Ahronoth).
Viisujen Oranssi matto -avajaisseremoniassa mielenosoittajat sanoivat postikorttien olevan maakuvan kaunistelua ja liian kiiltokuvamaisia, kun taas toiset kehottivat käyttämään taidetta ja kulttuuria siltojen rakentamiseen, ei niiden polttamiseen. Jotkut postikortit oli kuvattu alueilla, joita kansainvälinen yhteisö ei tunnusta osaksi Israelia. Suomen postikortti oli neutraali, ja siinä kuvattiin Darudea ja Sebastinia Ramat Ganin katolla ihailemassa Tel Avivin siluettia.
Loppujen lopuksi Euroviisut olivat voitokkaat joka suhteessa. Finaalin valokeilat ovat jo sammuneet, mutta toivo ja suvaitsevaisuus jatkuvat toivottavasti edelleen.
Tänään on viimeinen päiväni toimistolla. Kolmentoista ihanan vuoden jälkeen työni on tullut Suomen suurlähetystössä Tel Avivissa päätökseen. Haluan kiittää kollegoitani ja ystäviäni Suomen suurlähetystöissä ja ulkoministeriössä merkittävästä yhteistyöstä näiden vuosien aikana. Ja viisublogiin viitaten – suurlähetystön tuomaristo äänesti nimettömänä kaksitoista pistettä (douze points!) Darude feat. Sebastian Rejmanille. He ansaitsivat sen!
Lämpimin terveisin, Susanne Millner
27. toukokuuta 2019
Suomentanut Elina Piittala