Aloitin Suomen suurlähettiläänä Tel Avivissa huhtikuussa. Paljon on tapahtunut vain vajaassa kolmessa kuukaudessa, kuten Lähi-idässä arvata saattaa.

Israelissa järjestettiin Knessetin vaalit samalla viikolla kuin Suomen eduskuntavaalit. Maassa päädyttiin kuitenkin järjestämään uudet vaalit ensimmäistä kertaa historiassa. Pitkäaikainen pääministeri Benjamin Netanjahu pyrki muodostamaan oikeistohallituksen uskonnollisten puolueiden kanssa, mutta kynnyskysymykseksi koitui lopulta kiista ultraortodoksijuutalaisten asevelvollisuudesta.

Vaaliuurnille käydään 17.9. Vaalikampanjointi on käynnistymässä. Oikeisto-vasemmistoakselin lisäksi Israelin yhteiskunnassa näkyy jakautuneisuus maallisten ja uskonnollisten välillä. Yleisesti oikeistosuuntaus on vahvistunut vuosien saatossa.

Gazan eskalaatio

Toukokuussa Gazan tilanne eskaloitui jälleen yhteenotoiksi aivan Israelin itsenäisyyspäivän ja euroviisujen alla. Tilanne oli Israelin kannalta vakavin sitten Gazan 2014 sodan; neljä israelilaista kuoli raketti-iskuissa, palestiinalaisia kuoli yli 25. Lähes 700 rakettia ammuttiin Gazasta Israelin etelä- ja keskiosiin. Israelin puolustusvoimat iskivät Gazan kohteisiin.

Tulitauko saatiin aikaan Egyptin ja YK:n välittämänä, mutta tilanne on hauras edelleen. Pitkäaikaisia ratkaisuja tarvittaisiin tilanteen rauhoittamiseksi, sisältäen toimia Gazan vakavan humanitaarisen ja taloudellisen tilanteen parantamiseksi.

”Vuosisadan diili”

Lähi-idän rauhanprosessin osalta on eletty odottavissa tunnelmissa. Yhdysvaltain presidentti Trumpin ”vuosisadan diilin” julkistamisen piti tapahtua kesällä ramadanin ja Israelin hallituksen muodostamisen jälkeen. Suunnitelman poliittisen osuuden julkistaminen lykkääntyi kuitenkin Israelin uusien vaalien takia. Taloudellinen osuus julkistettiin Bahrainissa talouskonferenssissa kesäkuun viimeisellä viikolla.

Suomi osana EU:ta korostaa, että konfliktiin tarvitaan poliittinen ratkaisu taloudellisten toimien lisäksi. Jatkamme vahvaa tukea kahden valtion ratkaisulle.

Alueen tilanne huolestuttaa

Laajempi alueellinen tilanne on kiristynyt viime aikoina. Iran on ollut Israelin suurin uhkakuva jo pitkään, huomioiden Iranin retoriikka ja alueellinen toiminta. EU ja Suomi sen osana on sitoutunut Iranin ydinohjelmasopimukseen. Iranin odotetaan noudattavan sopimuksen sitoumuksia. Jännitteitä tulisi lievittää ja hakea ratkaisuja vuoropuhelun kautta. Tilanteen eskaloituminen ei olisi kenenkään intressi.

Tänä vuonna vietetään Israelin ja Egyptin välisen rauhansopimuksen 40-vuotisjuhlaa. Sopimus osoittaa, että rauha on saavutettavissa entisten vihollisten kesken. Israelilla on rauhansopimus myös Jordanian kanssa vuodesta 1994. Suhteiden lähentymistä on tapahtunut jo jonkin aikaa Israelin ja useiden sunniarabimaiden kesken, enemmän tai vähemmän julkisesti. Yhteisiä intressejä on, mutta Israel-Palestiina-konfliktin ratkaiseminen on oleellinen kysymys suhteiden luomisessa.

Israel on keskeinen maa ja erinomainen näköalapaikka seurata alueen kehitystä. Ulkopolitiikan saralla pian alkava EU-puheenjohtajuuskausi ei työllistä Tel Avivissa kiertävää puheenjohtajaa kuten aiemmin, keskeisessä roolissa on EU-delegaatio. Suomi tukee ja pyrkii edistämään EU:n roolia ja yhtenäisyyttä alueen kysymyksissä.