Suomessa alueellisina itsehallinnollisina julkishallinnon toimijoina ovat Ruotsin tapaan kunnat. Suomen kunnallishallinto on peräisin 1860- ja 1870-luvuilta. Suomessa toimii tätä nykyä 336 kuntaa, kun kuntia vielä kymmenisen vuotta aiemmin oli peräti liki 450 kappaletta. Suomessa valitaan kuntiin päättäjiä eli valtuustoihin kunnanvaltuutettuja neljän vuoden välein. Nyt on taas tänä syksynä kunta- tai kuten aiemmin sanottiin kunnallisvaalien aika. Vaalit pidetään piakkoin eli sunnuntaina 28. lokakuuta 2012.
Suomessa kuntatasolla päätetään mm. kaavoituksesta ja kunnallisista maksuista. Kunnat ovat velvollisia järjestämään kuntalaisilleen mm. koulutus- ja sairaanhoito- ja sosiaalitoimen. Muun muassa näiden tehtävien järjestämisen vastineeksi kunnilla on verotusoikeus kuntalaisilleen. Tämän ns. kunnallisveron määrä vaihtelee kunnissa 20 %:n molemmin puolin. Kunnallisveroa kunnan asukkaat maksavat saamistaan ansiotuloista. Kuntien tehtävien lisääntyessä valtion kunnille maksamien tukien eli ns. valtionosuuksien merkitys on kuitenkin kasvanut. Ruotsista poiketen Suomessa kuitenkin läänit lakkautettiin vuoden 2010 alussa ja tilalle luotiin aluehallintovirastot.
Pääministeri Jyrki Kataisen (saml.) kuuden puolueen hallitus (kokoomus, sos.dem, vihreät, RPK, krist.dem. ja vasemmisto) onkin valmistellut Suomeen ns. kuntauudistusta. Kuntauudistuksen päätavoitteena on hallituksella se, että Suomen edelleen varsin pirstaleiseen kuntakenttään saataisiin luoduksi suurempia kuntayksikköjä. Nämä olisivat näin vahvempia järjestämään kuntalaisilleen vuosien mittaan kunnille tulleet yhä moninaisemmat tehtävät. Kuntauudistus onkin ollut tämän syksyn kuntavaalien yksi suuria keskusteluteemoja. Hallitus ajaa kuntauudistusta, mutta oppositiossa eduskunnassa istuvat keskustapuolue ja perussuomalaiset vastustavat hallituksen kuntauudistuksen kaavailuja, vaikka eivät kiistäkään kuntareformin tarvetta sinänsä.
Toinen ajankohtainen iso kysymys Suomessakin – Ruotsin tämänhetkisen keskustelun tapaan – on sosiaalipalvelujen järjestäminen ja hoito. Hallitus pyrkii uudistamaan myös tätä aluetta. On kuitenkin mahdollista, että hallituksen tarkemmat esitykset tehdään vasta kuntavaalien jälkeen. Suomessakin puhuttaa sosiaalipalveluissa peruskysymys kunnalliset vrs. yksityiset toimijat, yksityisten sosiaalipalvelujen voiton tavoittelu, hoitajien määrä- ja mitoitukset yms.
Tätä tekstiä kirjoitettaessa gallupit näyttävät, että vaalien suurin voittaja tulisi olemaan perussuomalaiset eduskuntavaalien 2011 tapaan. Perussuomalaisille ennakoidaan noin 13-16% kannatusta, kun ko. puolueen kannatus neljä vuotta sitten oli noin 5%:n tasolla. Keskustan kannatuksen uskotaan hieman taantuvan ehkä noin 15-17% tasolle. Suomen tämänhetkisten kahden suurimman puolueen eli pääministeripuolue kokoomuksen ja toiseksi suurimman sosiaalidemokraattien kannatukset ovat liikkuneet gallupeissa noin 20%:n tasossa. Kokoomusten povataan kuitenkin säilyttävän suurimman puolueen asemansa. Mutta 28.10. vaalien jälkeen tiedämme, miten kävi. Ennakkoäänestys on ulkomailla ja täällä Ruotsissakin (Tukholma ja Göteborg) jo päättynyt.
Näissä vaaleissa yksi leimaa-antava piirre on jo kuitenkin ehtinyt olla se, että kaikilla kolmella ns. perinteisellä suurella puolueella (kokoomus, sosiaalidemokraatit ja keskusta) oli pienempiä tai suurempia haasteita löytää ehdokkaita vaalilistoilleen. Tämän voidaan arvioida heijastavan sitä, että kunnan asukkaat ymmärtävät hyvin kunnissa tulevinakin vuosina olevat erilaiset haasteet, joista ei-pienimpänä kuntatalouden kunnossa pitäminen muun muassa demografia yms. syistä.
Summa summarum: Suomen kuntasektorilla eletään nyt monessakin mielessä muutos- ja uudistumiskautta.