– Oletteko kuulleet Juha Sipilästä? Mahtaako olla suomalainen mäkihyppääjä vai jääkiekkosankari?
Näin alkoi Expressen-lehden pääkirjoitus viime viikolla, suurlähetystön Ruotsin medialle järjestämän vaaliennakon jälkeisenä aamuna. Sipilän henkilöllisyys toki selvisi tarinan jatkuessa. Kuten moni muukin asia. Mutta kirjoituksen aloitus osui nappiin: Suomen vaaligallupien pääministerisuosikki on valtaosalle ruotsalaisista liki täysin tuntematon.
Todennäköisesti ei kuitenkaan enää kauan. Ruotsalaisen median kiinnostus Suomen eduskuntavaaleja kohtaan on kohtuullisen suurta. Ja ilmeisesti jopa jonkin verran suurempaa kuin edellisten vaalien alla. Näin kertoo ainakin Ruotsin television SVT:n suomenkielisten uutisten äskettäinen kyselykierros täkäläisille medioille.
Lisääntynyt kiinnostus johtuu kyselyn mukaan ennen kaikkea Ukrainan kriisin myötä muuttuneesta turvallisuuspoliittisesta tilanteesta sekä Suomen ja Ruotsin puolustuspoliittisen yhteistyön tiivistymisestä.
Listaan voineee lisätä myös Suomen talouskurimuksen, josta on viime syksyn jälkeen kirjoitettu runsaasti. Lääkkeet tilanteen korjaamiseen kiinnostavat muitakin kuin Anders Borgia.
Lähetystö pyrkii tietenkin omalta osaltaaan tukemaan mediaa vaalitiedon hankinnassa. Yksi esimerkki on edellämainittu vaaliennakkotilaisuus, missä Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund avasi vaaliasetelmaa toimittajille. Tätä kirjoitettaessa lähetystöstä on puolestaan juuri poistunut parinkymmenen politiikan toimittajan ryhmä, jotka kuulivat vaalitunnelmista suurlähettiläältä. Autamme tietysti toimittajia myös matkustamaan varsinaiselle tapahtumapaikalle Suomen vaalikentille. Täkäläisten toimitusten lisäksi vaalit kiinnostavat myös monia Tukholmassa asuvia Skandinavia-kirjeenvaihtajia, jotka seuraavat myös Suomen uutistapahtumia. Ilahduttavan monelle heistä näyttää Suomen suurlähetystö olevan se ensimmäinen paikka, josta haetaan taustoja, osviittaa ja yhteystietoja.
Mikä Suomen vaaleissa sitten kiinnostaa?
Vielä toistaiseksi vaaleista on kerrottu varsin vähän ja suurella pensselillä. Keskustan ja Sipilän komeettamainen kannatus on noteerattu. Kuten myös kansalaisten tyytymättömyys nykyhallitukseen ja perussuomalaisten mahdollinen kiinnostus ministerinpesteihin.
Itseltäni on tiedusteltu esimerkiksi keskustan kannatuksen syitä, ruotsinn kielikysymyksen roolia vaalitaistossa ja sitä miksi ihmeessä Suomessa ole feministipuoluetta.(!)
Lähetystön vaaliennakossa haettiin vastauksia mm suurten puolueiden talous- ja maahanmuuttopoliittisiin linjauksiin sekä Suomen suhtautumiseen EU:n Venäjän pakotteisiin ja Kreikkaan. Ja tiedusteltiin tulevan hallituksen kokoonpanoa.
Viimeksi mainittuun ei tietenkään löytynyt vastausta. Kuten Kimmo Grönlund osuvasti totesi, alkaa puolueiden pariutumisrituaali Suomessa vasta vaalituloksen selvittyä. Toisin kuin Ruotsissa, missä puolueiden väliset naimakaupat ovat tiedossa jo ennen vaaleja.
Viime syksyn jälkeen tilanne ei toki Ruotsissakaan enää näytä yhtä kiveenhakatulta kuin aikaisemmin.
Ehkä se on myös yksi syy, miksi Suomen vaalit kiinnostavat aiempaa enemmän?