Jos tämä olisi Facebook-päivitys, kirjoittaisin varmaan “Se tunne, kun blogisi on ollut tauolla niin pitkään, että sen nimikin on vanhentunut.”

Tosiaan, blogin kirjoittaminen on jäänyt muun arkisen aherruksen jalkoihin ja sillä välin Maailmanpankki on päivittänyt äärimmäisen köyhyyden määritelmänsä. Rahan arvo muuttuu ajan myötä, ja tällä hetkellä äärimmäisessä köyhyydessä katsotaan elävän ihmisten, joilla on käytettävissään 1,90 USD päivässä. Aiemmin raja oli 1,25 dollaria.

Köyhyysrajan päivittämistä valmisteltiin pitkään, ja se perustui uusimpiin tietoihin hintojen kehityksestä eri maissa sekä muutoksiin vertailumaina käytettyjen 15 köyhimmän maan sisäisissä köyhyyden määritelmissä. Kun kansainvälinen äärimmäisen köyhyyden määritelmä ensimmäistä kertaa otettiin käyttöön vuonna 1990, kansainvälinen tutkijapaneeli kehittämällä menetelmällä päädyttiin äärimmäisen köyhinä pitämään alle yhdellä dollarilla päivässä eläviä. Määritelmä päivitetiin 1,25 dollariin vuonna 2008 ja nyt siis 1,90 dollariin.

Äärimmäisen köyhyyden mittaamisella pyritään seuraamaan laajoja kehityssuuntia. Yksilötasolla määritelmällä ei ole kovin paljon arvoa – henkilö joka käyttää hiukan yli 2 dollaria päivässä on käytännössä samassa tilanteessa kuin naapurinsa joka jää hiukan sen alle. Ja köyhyys on paljon muutakin kuin rahan puutetta, esimerkiksi puutteellisia mahdollisuuksia koulutukseen, terveydenhuoltoon tai yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

Äärimmäisessä köyhyydessä olevien osuuden seuraaminen on kuitenkin yksi hyödyllinen mittari maa- ja globaalitason muutosten ymmärtämisessä sekä erilaisten toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnissa. Tällaisia ovat esimerkiksi esimerkiksi köyhimmille suunnatut sosiaaliturvajärestelmät, joita monet kehitysmaat ovat viime vuosina Maailmanpankin tuella ottaneet käyttöön.

Äärimmäisen köyhien määrä laskenut

Vuoden 2015 hyvä uutinen oli, että äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus maailmassa on ensimmäistä kertaa laskenut Maailmanpankin arvion mukaan yksinumeroiseksi luvuksi, 9,6 prosenttiin. Tämä on hieno saavutus, eritoten ottaen huomioon että samaan aikaan väestön määrä köyhimmissä maissa on kasvanut enemmän kuin rikkaammissa maissa.

Tämän hyvän uutisen äärellä voi hetken iloita siitä, että maailma ei sittenkään ole toivoton ja alati huonompaan suuntaan menevä paikka, vaikka joskus siltä tuntuukin.

Heti perään pitää kuitenkin todeta, että tuon pieneltä tuntuvan prosenttiosuuden taakse kätkeytyy edelleen valtava määrä ihmisiä – 707 miljoonaa – joiden elinolot ovat ihmisarvon alapuolella. Lisäksi maailmantalouden tila, ilmastonmuutos ja konfliktit uhkaavat hidastaa viime vuosien myönteistä kehitystä ja jopa kääntää köyhyyden uudelleen nousuun. Kehityksen eteen tehtävästä työstä ei siis voi luovuttaa, vaan sitä pitää päin vastoin vahvistaa ja uudistaa.

Köyhyysrajan lisäksi moni muukin globaalia kehitystä koskeva asia on keskusteltu ja määritelty uudelleen viime vuoden aikana ja hyvä niin. Maailma on muuttunut monella tapaa YK:n vuosituhattavoitteiden sopimisesta kuluneessa viidessätoista vuodessa. Puhumattakaan kun verrataan kehitysavun alkuaikoihin 1960-luvulla. On aikakin tuoda ajattelua ja toimintaa tämän päivän todellisuuteen ja etsiä uusia keinoja rakentaa parempaa maailmaa.

YK:n jäsenmaat määrittelivät viime syksynä uudet kestävän kehityksen tavoitteet seuraavalle viidelletoista vuodelle. Kehitysrahoituksen monista muodoista saavutetiin uudenlainen yhteisymmärrys ja vuosi 2015 tietysti huipentui Pariisin ilmastosopimukseen. Tulevana keväänä seuraa vielä humanitaarinen huippukokous. Kaikki ei muutu kertarysäyksellä, ja monet nyt esillä olevat kysymykset ovat jo ennestään tuttuja. Minusta kuitenkin näyttää että nämä virstanpylväät ovat auttaneet hahmottamaan kokonaiskuvaa ja kiinnittämään kansainvälisen yhteisön huomiota tärkeimpiin globaaleihin kysymyksiin.

Itselläni käynnistyy viimeinen kevätkausi Maailmanpankin johtokunnassa. Nyt on hyvä hetki käydä läpi havaintojani globaalin kehityksen kannalta tärkeimmistä ajankohtaisista kysymyksistä.

Tulevissa blogeissani käsittelen mm. köyhyyttä, eriarvoisuutta ja kestävää kehitystä; kehityksen rahoittamista, kehitysavun tulevaisuutta ja kehitysmaiden omaa varainhankintaa; yksityissektorin roolia sekä humanitaarisen avun ja pitkän tähtäimen kehityksen suhdetta.

Loppukeväällä on sitten aika miettiä myös henkilökohtaisempia oppeja tästä ainutlaatuisesta kokemuksesta.

Lisää tietoa köyhyysrajan määrittelystä löytyy alla olevista linkeistä:

Poverty line

Measuring Poverty