Jos tämä olisi Facebook-päivitys, kirjoittaisin varmaan “Se tunne, kun blogisi on ollut tauolla niin pitkään, että sen nimikin on vanhentunut.”
Tosiaan, blogin kirjoittaminen on jäänyt muun arkisen aherruksen jalkoihin ja sillä välin Maailmanpankki on päivittänyt äärimmäisen köyhyyden määritelmänsä. Rahan arvo muuttuu ajan myötä, ja tällä hetkellä äärimmäisessä köyhyydessä katsotaan elävän ihmisten, joilla on käytettävissään 1,90 USD päivässä. Aiemmin raja oli 1,25 dollaria.
Köyhyysrajan päivittämistä valmisteltiin pitkään, ja se perustui uusimpiin tietoihin hintojen kehityksestä eri maissa sekä muutoksiin vertailumaina käytettyjen 15 köyhimmän maan sisäisissä köyhyyden määritelmissä. Kun kansainvälinen äärimmäisen köyhyyden määritelmä ensimmäistä kertaa otettiin käyttöön vuonna 1990, kansainvälinen tutkijapaneeli kehittämällä menetelmällä päädyttiin äärimmäisen köyhinä pitämään alle yhdellä dollarilla päivässä eläviä. Määritelmä päivitetiin 1,25 dollariin vuonna 2008 ja nyt siis 1,90 dollariin.
Äärimmäisen köyhyyden mittaamisella pyritään seuraamaan laajoja kehityssuuntia. Yksilötasolla määritelmällä ei ole kovin paljon arvoa – henkilö joka käyttää hiukan yli 2 dollaria päivässä on käytännössä samassa tilanteessa kuin naapurinsa joka jää hiukan sen alle. Ja köyhyys on paljon muutakin kuin rahan puutetta, esimerkiksi puutteellisia mahdollisuuksia koulutukseen, terveydenhuoltoon tai yhteiskunnalliseen osallistumiseen.
Äärimmäisessä köyhyydessä olevien osuuden seuraaminen on kuitenkin yksi hyödyllinen mittari maa- ja globaalitason muutosten ymmärtämisessä sekä erilaisten toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnissa. Tällaisia ovat esimerkiksi esimerkiksi köyhimmille suunnatut sosiaaliturvajärestelmät, joita monet kehitysmaat ovat viime vuosina Maailmanpankin tuella ottaneet käyttöön.
Äärimmäisen köyhien määrä laskenut
Vuoden 2015 hyvä uutinen oli, että äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus maailmassa on ensimmäistä kertaa laskenut Maailmanpankin arvion mukaan yksinumeroiseksi luvuksi, 9,6 prosenttiin. Tämä on hieno saavutus, eritoten ottaen huomioon että samaan aikaan väestön määrä köyhimmissä maissa on kasvanut enemmän kuin rikkaammissa maissa.
Tämän hyvän uutisen äärellä voi hetken iloita siitä, että maailma ei sittenkään ole toivoton ja alati huonompaan suuntaan menevä paikka, vaikka joskus siltä tuntuukin.
Heti perään pitää kuitenkin todeta, että tuon pieneltä tuntuvan prosenttiosuuden taakse kätkeytyy edelleen valtava määrä ihmisiä – 707 miljoonaa – joiden elinolot ovat ihmisarvon alapuolella. Lisäksi maailmantalouden tila, ilmastonmuutos ja konfliktit uhkaavat hidastaa viime vuosien myönteistä kehitystä ja jopa kääntää köyhyyden uudelleen nousuun. Kehityksen eteen tehtävästä työstä ei siis voi luovuttaa, vaan sitä pitää päin vastoin vahvistaa ja uudistaa.
Köyhyysrajan lisäksi moni muukin globaalia kehitystä koskeva asia on keskusteltu ja määritelty uudelleen viime vuoden aikana ja hyvä niin. Maailma on muuttunut monella tapaa YK:n vuosituhattavoitteiden sopimisesta kuluneessa viidessätoista vuodessa. Puhumattakaan kun verrataan kehitysavun alkuaikoihin 1960-luvulla. On aikakin tuoda ajattelua ja toimintaa tämän päivän todellisuuteen ja etsiä uusia keinoja rakentaa parempaa maailmaa.
YK:n jäsenmaat määrittelivät viime syksynä uudet kestävän kehityksen tavoitteet seuraavalle viidelletoista vuodelle. Kehitysrahoituksen monista muodoista saavutetiin uudenlainen yhteisymmärrys ja vuosi 2015 tietysti huipentui Pariisin ilmastosopimukseen. Tulevana keväänä seuraa vielä humanitaarinen huippukokous. Kaikki ei muutu kertarysäyksellä, ja monet nyt esillä olevat kysymykset ovat jo ennestään tuttuja. Minusta kuitenkin näyttää että nämä virstanpylväät ovat auttaneet hahmottamaan kokonaiskuvaa ja kiinnittämään kansainvälisen yhteisön huomiota tärkeimpiin globaaleihin kysymyksiin.
Itselläni käynnistyy viimeinen kevätkausi Maailmanpankin johtokunnassa. Nyt on hyvä hetki käydä läpi havaintojani globaalin kehityksen kannalta tärkeimmistä ajankohtaisista kysymyksistä.
Tulevissa blogeissani käsittelen mm. köyhyyttä, eriarvoisuutta ja kestävää kehitystä; kehityksen rahoittamista, kehitysavun tulevaisuutta ja kehitysmaiden omaa varainhankintaa; yksityissektorin roolia sekä humanitaarisen avun ja pitkän tähtäimen kehityksen suhdetta.
Loppukeväällä on sitten aika miettiä myös henkilökohtaisempia oppeja tästä ainutlaatuisesta kokemuksesta.
Lisää tietoa köyhyysrajan määrittelystä löytyy alla olevista linkeistä:
Hei Satu, onko sinusta köyhyys jakautunut samanlaisesta eri maiden suhteen kuin pari vuotta sitten. Siis onko köyhiä alueita tullut lisää. Miten eri maanosat, onko köyhyys Euroopassa lisääntynyt tai muuttanut paikkaa.
Tänään ei ole muuta syötävää, kuin pala bruttokansantuotetta. Mitä teen, kun venäläiset suolakurkut ruisleivän päällä maistuvat paremmalta? Enkö ole vielä sopeutunut äärimmäiseen köyhyyteen? Ilmeisesti työvoimahallinto voisi järjestää kurssit, joilla totutetaan ravituksi tulemista bruttokansatuotteen avulla!
Kun olin töissä, sain vähän alle 2000e kuukaudessa 160 tunnin rupeamasta. Olin ihan tyytyväinen ja kivasti pärjäsin. Mä vaan kysyn että kuka oikeasti tarvitsee yli kahta tonnia palkkaa kuussa? Tietenkin jotkut lapsiperheet mutta muuten. Jos palkka-aleja ruvetaan ajamaan niin voin kyllä osoittaa, että kummasta päästä saa aloittaa.
Meikä on pudonnut vuosia sitten kaikesta tuista, jos ei olisi ukkoa ,taivas alla olisin. Verokortti on nollassa, joskin harrastuksen parissa, on vähän tullut sinnekin merkintöjä, kun pitää ilmoittaa verokarhulle kaikki.
Eli siis säännöllisiä tuloja ei.oo. Eikä sossusta anneta ,jos ukko tienaa.
Nuoremapana kun olin lasten kanssa ,juoksin työkkärissä ja ja vein lapset kouluun ja milloin minnekin. Työkkärissä sanottiin ,mene sinne ja sinne.
Tein yötä käskettyä, ja sain kuulla joka kerta et pitää antaa nuoremmille, opiskelijolle,ym…. jotka tarvii paikan. Minä siis en tarvinut….
Olen siis väliin putoaja ilman omaa tukia ja rahaa.
>Äärimmäisen köyhyyden mittaamisella pyritään seuraamaan laajoja kehityssuuntia.
….. pyritään seuraamaan …. kukahan menisi sinne savimajaan ….. tai räntäsateessa lepattavaan telttaan kertomaan että Maailmanpankki _pyrkii_ _seuraamaan_ …
Kiertääkö siellä Maailmanpankin kokouksissa koskaan lipasta, jonka tulo lahjoitetaan nälkäisille?
Tekstiä lukiessa jännitin pitkään mainitaanko siinä koko köyhien luku, mutta tulihan se sieltä, tosin vaatimattomasti 707 miljoonaa, olisi sen voinut kirjoittaa aukikin: 707 000 000. Siis kaksi sataa miljoonaa enemmän kuin rikkaassa Euroopassa on ihmisiä.
Tämä on tietenkin hienoa, ja siitä pitää
iloita….lisää tällaista..:
>Vuoden 2015 hyvä uutinen oli, että äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus maailmassa on ensimmäistä kertaa laskenut ……
Olen äärimmäisen köyhä ,koska minulla ei köyhyyteni takia myöskään ole ketään paitti Isä poika ja Pyhä Henki kun illalla pistän kädet ristiin. Jos ei niitä olis, niin Pistäisin heroiinipiikin, sen lopullisen reiteeni , En oo koskaan kokeillu , mutta luulen ,että sr oli pienimmän riesan tie
1,94$ Suomessa on kuppi kahvia huoltoasemalla. Ja viikon ruoat Bangladeshissa.
Mitä merkitystä on tuollaisella universaalilla köyhyysrajalla, kun sen dollarin tai euron ostovoima voi olla 500x, paikasta riippuen?
Ohje sinulle Satu.
Mikäli kirjoitat asioista oman näkemysken mukaan ,etkä Valtion virkamiehenä, niin tee se omalal blogillasi! Älä työnantajasi Valtion sivustoissa!!
kuu kaappi
”Ohje sinulle Satu.
Mikäli kirjoitat asioista oman näkemysken mukaan ,etkä Valtion virkamiehenä, niin tee se omalal blogillasi! Älä työnantajasi Valtion sivustoissa!!
Et tainnut edes lukea tuota blogitekstiä.
Jorma Moll:
”Äärimmäisen köyhyyden mittaamisella pyritään seuraamaan laajoja kehityssuuntia.
….. pyritään seuraamaan …. kukahan menisi sinne savimajaan ….. tai räntäsateessa lepattavaan telttaan kertomaan että Maailmanpankki _pyrkii_ _seuraamaan_ …..”
Tuskin näiden tietojen on tarkoituskaan kohdistua juuri näille kaikista köyhimmille, vaan luulisi, että tarkoitus on paremminkin herätellä eri maita tosiasioiden edessä, ja tietenkin kerätä tietoa miten maailma makaa.
Tieto tilanteesta eri maanosissa on tärkeä, kun suunnitellaan toimenpiteitä köyhyyden vähentämiseksi, mutta savimajassa elelevälle on täysi työ selvitä jokapäiväisestä elämästä, ja hän tuskin jaksaa kiinnostua maailmantaloudesta.
Eri maille toivoisin Maailmanpankin laskemien lukujen olevan jonkinlainen herätyskello, joka saisi ne toimimaan. Tuntuu vain, ettei kuitenkaan tapahdu mitään.
Politiikot ovat köyhiä ” ainakin ” hengeltään . tekevät kaikkensa että kansa _suomi köyhtyisi… kyllä 2000e riittäisi hyvin palkaksi vaikka kaikille… isoille perheille soisin enemmän ! vähennetään reilusti politiikkojen palkkoja !?