Viime viikkojen aikana naisten ja miesten roolit kehityksessä ja rauhan rakentamisessa ovat tulleet minua työssäni vastaan useampaaan otteeseen. Tavallaan on itsestään selvää, että erityisesti konflikteista toipuvissa yhteiskunnissa sukupuolten väliseen tasa-arvoon on syytä kiinnittää huomiota.

Tosielämässä se on kuitenkin usein vaikeaa.

Pohjoismaille sukupuolten välisen tasa-arvon ajaminen on ollut luonteva painopiste Maailmanpankissa. Ensiksi koska meidän katsannossamme miehet ja naiset ansaitsevat samat oikeudet ja kunnioituksen, eli tasa-arvon edistäminen on itsessään tärkeä tavoite. Toiseksi tiedämme omasta kokemuksestamme ja kansainvälisen tutkimustiedon nojalla, että tasa-arvo on hyvän yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen tukipilari.

Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on Maailmanpankissa vahvistunut viime vuosina merkittävästi. Useimmissa maastrategioissa arvioidaan naisten asemaa ja hankkeiden valmistelussa pyritään ottamaan huomioon sukupuolisidonnaiset vaikutukset.

Pankki tekee myös tasa-arvoon liittyvää tutkimusta ja julkaisuja, kuten juuri ilmestynyt  ”Women, Business and the Law 2014; Removing Restrictions to Enhance Gender Equality”.

Konflikteista toipuvissa maissa naiset ovat usein erityisen haavoittuvassa asemassa. Naisiin kohdistuva väkivalta on yleistä sekä konfliktien aikana että niiden jälkeen. Esimerkiksi suomalainen CMI-järjestö tekee ulkoministeriön tuella työtä, jotta naiset saadaan paremmin mukaan rauhanneuvotteluihin.

Pääsin taannoin kuulemaan Suomen suurlähetystön järjestämään paneelia, jossa ministeri Elisabeth Rehn oli mukana keskustelemassa länsiafrikkalaisten asiantuntijoiden kanssa aiheesta. Keskustelusta välittyi usko siihen, että naisten osallistuminen rauhanprosesseihin parantaa edellytyksiä puuttua myös sukupuolisidonnaiseen väkivaltaan.

Pelkästään naisten kanssa työskentelemällä ei kuitenkaan pystytä ratkaisemaan sukupuolisidonnaisen väkivallan ongelmaa konflikteista toipuvissa maissa.  Molempien sukupuolten tilannetta ja haasteita tulee ymmärtää, jotta ongelmien perimmäisiin syihin pystytään vaikuttamaan kestävällä tavalla.

Konfliktien aikana ja niiden jälkeen miehet ja pojat kohtaavat usein itse raakaa väkivaltaa ja rooliodotuksia, jotka vaikuttavat heidän käytökseensä pitkälle tulevaisuuteen.

Maailmanpankki, Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti SIPRI, Yhdysvaltain rauhaninstituutti ja eräät muut organisaatiot järjestivät Washingtonissa mielenkiintoisen symposiumin aiheesta. Miehiin kohdistuvien rooliodotusten ja maskuliinisen identiteetin ymmärtäminen todettiin tärkeäksi tekijäksi konfliktien ratkaisemisessa ja väkivallan vähentämisessä.

Osallistuin ohjelmaan pitämällä lyhyen puheenvuoron iltavastaanotolla ja olin hyvin vaikuttunut symposiumin osallistujakunnasta. Uskon, että tämä keskustelu vaikuttaa käytännön työhön tulevaisuudessa.

Maailmanpankin uuden strategian tavoitteena on poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä ja jakaa hyvinvointia tasaisemmin. Tämä jää unelmaksi, ellemme saa kehitykseen mukaan naisia ja miehiä myös hauraissa valtioissa. Pankki pyrkii saamaan aikaan yhä enemmän pysyviä myönteisiä muutoksia yhteiskunnissa.

Väkivallan keskellä elävien naisten, tyttöjen, miesten ja poikien elämässä keskeinen muutos olisi mahdollisuus elää vapaana väkivallan pelosta.

Monet meistä Maailmanpankin johtokunnan jäsenistä edellyttävät erityistä kunnianhimoa sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi konflikteista toipuvissa maissa.  Juuri valmistunut arviointi Maailmanpankin toiminnasta vahvistaa, että käynnissä olevat uudistukset ovat oikean suuntaisia. Yhtenä arvioinnin suosituksista on aiempaa vahvempi sukupuolisidonnaiseen väkivaltaan puuttuminen.

Tämän suosituksen kanssa on helppo olla samaa mieltä.