Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori vierailee liikemiesvaltuuskunnan kanssa Filippiineillä helmikuussa. Edellisestä kahdenvälisestä ministerivierailusta (ulkomaankauppaministeri Jari Vilen) onkin kulunut jo 12 vuotta.

Suomen uutisotsikoissa Filippiinit on useimmiten hirmumyrskyjen vuoksi. Joka vuosi 7 000 saaren saaristoa koettelee kymmenkunta taifuunia, tyypillisesti syys-, loka- ja marraskuussa. Taifuunit tuovat mukanaan 10 – 30 prosenttia vuoden sademäärästä.

Suuri taifuuni aiheuttaa tyypillisesti noin tuhat kuolonuhria sekä satojen miljoonien dollareiden aineelliset vahingot. Vuoden 2013 taifuuni Haiyanin tuhot olivat yli 6 000 kuollutta sekä kolmen miljardin dollarin materiaalivahingot.

Kansainvälinen 800 miljoonan dollarin avustusohjelma on avustanut suoraan kolmea miljoonaa ja välillisesti seitsemää miljoonaa avun tarvitsijaa. Suomen Haiyan-apu on ollut viisi miljoonaa euroa, ja Suomen Punaisella Ristillä on maassa katastrofivalmiuden kehittämisohjelma.

Pienen Vanuatun jälkeen Filippiinit onkin maailman haavoittuvin maa luonnontuhojen suhteen, haavoittuvampi kuin Bangladesh. Filippiinien WorldRiskIndex on 28, Bangladeshin 19, kun taas Suomen 2,2.

Talousmaantiedettä

Filippiinien saariston talousmaantiede määrää, että pelkät maantiet eivät riitä, on oltava myös paljon laiva- ja lentokuljetusta. Ro-ro yhdistää maa- ja vesitiet. UNDP on kritisoinut, että 87 lentokenttää on liian paljon ja että 140 merisatamasta 40 on ilman liikennettä.

Perifeeristen syrjäseutujen kehittämisessä on mukana myös aluepolitiikkaa. Parlamenttiedustajat pitävät huolen siitä, että heidän vaalipiirinsä hankkeisiin saadaan budjettirahoitusta. Lähes joka kunnassa onkin oma”agriculture and fisheries development zone”.

Verohelpotuksia ja muita etuja nauttivia erityistalousalueita (PEZA Special Economic Zones) on yli 300 kappaletta ympäri maata. Metropolialueella on myös kokonaisia PEZA-akkreditoituja toimistotaloja.

Ulkomailta rahalähetyksiä kotimaahan

Filippiinien satamiljoonaisesta väestöstä kymmenen prosenttia tekee työtä ulkomailla. Heidän kotiin lähettämänsä varat ovat 10 prosenttia Filippiinien bruttokansantuotteesta.

Suomessakin on noin 2 700 Filippiinien kansalaista, ensisijaisesti palveluammateissa. Filippiinit kouluttaa terveydenhuollon työtekijöitä, erityisesti sairaanhoitajia, runsaasti yli maan oman tarpeen.

38 miljoonan hengen työvoimasta 12 miljoonaa työskentelee edelleen maataloudessa, varsin pienin ansioin. Filippiinit on maailman suurin ananaksen ja kolmanneksi suurin banaanien tuottaja. Dole-yhtiön Etelä-Filippiineillä kasvattamista hedelmistä 95 prosenttia menee vientiin. Maan viisiprosenttinen muslimiväestö asuu etelässä, katolilaisia ja muita kristittyjä on yli 90 prosenttia.

Ulkoistamispalveluita ja asiakaspalvelukeskuksia

Vaikka BKT:n vuosikasvu on jatkuvasti yli kuusi prosenttia, lähtötaso on matala. Ostovoimakorjattu BKT per capita on 7 000 US dollaria. Minimikuukausipalkka on 200 dollaria, ja keskimääräinen palkka 280 dollaria, mutta mediaani on alle minimipalkan: vain 183 dollaria.

Business Process Outsourcing -sektorilla, eli kansainvälisten yritysten maahan perustamilla asiakaspalvelukeskuksilla ja ulkoistamispalveluilla, Filippiinit on jo Intian merkittävin kilpailija.

Filippiinien etuna on paitsi alhainen palkkataso, myös työvoiman hyvä englanninkielen taito ja verraten hyvä koulutustaso. Tämän sektorin BKT-osuus on nousemassa viidestä kohti kymmentä prosenttia.

Kun Suomella ei enää ole Manilassa suurlähetystöä, konsuliasioita hoitaa Norjan lähetystön yhteydessä oleva toimipiste. Tärkeä kaupallinen kontakti on Nordic Business Council Philippines.

Lopuksi vielä vinkkini maahan matkustaville turisteille: Varatkaa taskuunne 7,5 pesoa ja matkustakaa Jeepney-autokyydillä!