Akaasiapuskasta karjanrehua suomalaisosaamisella

Kun suomalaiskonsultti tuli Namibiaan ensimmäistä kertaa vuosi sitten, hän kuuli puhuttavan Namibiaa vaivaavasta akaasiapuskaongelmasta. Samalla hänelle kerrottiin, että kahden miljoonan asukkaan Namibiassa on miljoonapäittäin vapaasti kasvatettua karjaa, joiden laidunmailla ei kuivuuden vuoksi kasva ruohoa.  Kotimaista rehuntuotantoa ei Namibiassa ole kuin nimeksi ja rehu tuodaan pääasiassa Etelä-Afrikasta.

Kuva: Jukka Lähteenkorva
Kova akaasiapuska ei ole helppo raaka-aine rehuntekoon. Junkkari ja JPT Industria uskovat voivansa kehittää oikeanlaiset laitteet rehukonseptin toteuttamiseen. Kuva: Jukka Lähteenkorva

Jukka Lähteenkorva FoodKnow –nimisestä konsulttiyrityksestä huomasi tässä haastavassa yhtälössä mahdollisuuden suomalaisosaamisen hyödyntämiselle ongelman ratkaisemiseksi. Namibiassa vieraili elokuun lopussa yritysdelegaatio, jossa olivat mukana hakkuukoneita valmistava Junkkari Oy ja rehutehtaita valmistava JPT Industria Oy. Vierailu oli osa Seinäjoen Ammattikorkeakoulun BEAM –rahoituksella toteuttamaa esiselvityshanketta, jossa tutkitaan akaasiapuun hyödyntämismahdollisuuksia yhtenä karjanrehun raaka-aineena.

Tavoitteena on Tekesin rahoittaman BEAM –hankkeen päätyttyä käynnistää Namibiassa yritysvetoinen pilottihanke, joka tarjoaa mahdollisuuden rehukonseptin monistamiselle laajemminkin Namibiassa. Suunnitellussa konseptissa suomalaisilla koneilla ja laitteilla kaadetaan ongelmapuska, murskataan se rehuntekoon soveltuvaan muotoon ja pelletoidaan hyvin säilyväksi rehuksi. Konseptia työstetään parhaillaan yhteistyössä sekä suomalaisten että namibialaisten yritysten, tutkimuslaitosten sekä viranomaisten kanssa.

Ongelma voikin olla mahdollisuus!

Namibiassa on saksalaisten toimesta tehty pienimuotoisia kokeiluja akaasiapuskan hyödyntämisestä rehuksi. Olemassa olevilla menetelmillä voidaan kuitenkin tuottaa vain pieniä määriä muutamassa päivässä pilaantuvaa rehua. Tämän vuoksi tilausta olisi puoliteolliselle laadukkaalle ja hyvin säilyvälle rehuntuotannolle ja rehulle, jota voidaan hyödyntää karjan ravintona kuivan kauden aikana.

Paikallisen rehunvalmistuksen kehittämisessä on paljon potentiaalia. Suomalaisella teknologialla ja osaamisella voidaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa kääntää vallalla oleva puskaongelma mahdollisuudeksi ja kannattavaksi liiketoiminnaksi. Puskahanke on herättänyt paljon kiinnostusta Namibiassa. Namibian rehutuotannon omavaraisuuden parantaminen palvelee myös valtion tavoitteita kehittää maataloussektoria. Namibiassa on noin 6000 yksityisessä omistuksessa olevaa kaupallista nautakarjatilaa ja noin 250 000 kotitaloutta, joilla on pienimuotoista karjataloustoimintaa.

Vierailu Namibiaan oli silmiä avaava kokemus rehuntuotantokonseptia kehittävälle suomalaistiimille. Fact-finding mission jälkeen niin suomalaiset kuin namibialaiset ovat entistä halukkaampia viemään rehukonseptia eteenpäin. Paikallinen sitoutuminen on tärkeää. Konseptin kehittämisestä Namibiassa vastaavat MeatBoad ja Namibian yliopisto (UNAM) konsultoiden paikallista maatalousministeriötä.

Leave a Reply