Arabikevään aloittaneen Tunisian vallankumouksen viisivuotispäivää vietettiin hiljattain tammikuussa. Vallanvaihdoksen jälkeinen demokratian vakauttamisprosessi on monilta osin vielä käynnissä, vaikka muun muassa institutionaalinen kehitys on ollut ihailtavaa.

Maassa on uusi moderni perustuslaki ja niin presidentti kuin parlamenttikin on valittu demokraattisin vaalein. Toisaalta vallankumouksen jälkeen useat hallitus- ja ministerivaihdokset ovat olleet arkipäivää. Eräs nippelitietoa rakastava kollegani totesi menneellä viikolla laskeneensa, että viiden arabikevään vuoden aikana Tunisiassa ohjaksia on pidellyt yli 180 ministeriä.

En ole tätä lukua verifioinut, mutta suuruusluokka on oikea. Menossa on viiden vuoden aikana viides pääministeri – oman virkakauteni kolmas.

Demokratian ja poliittisen järjestelmän vakautuminen vievät luonnollisesti aikaa, eivätkä epävakaa alue ja turvallisuushaasteet ole edesauttaneet prosessia.

Haasteellisia näkymiä

Vuoden sisään tehdyt dramaattiset terrori-iskut Tunisiassa ovat tuoneet tilanteeseen yhden vaikeuskertoimen lisää. Turismi on kärsinyt pahasti ja aiheuttanut taloussektorin heikkenemistä. Kun samalla lainsäädännön kehittäminen on vielä tekeillä ja rakenteelliset uudistukset monilta osin kesken, ovat näkymät vähintäänkin haasteelliset.

Suunta on oikea, mutta eteneminen on ollut monen tunisialaisen yrityksen, yrittäjän, palkansaajan ja työttömän näkökulmasta tuskastuttavan hidas. Juuri henkilökohtaisen taloudellisen tilanteen parantaminen oli yksi vallankumouksen pääsyistä.

Muistamme hyvin, että arabikevät lähti liikkeelle köyhän vihanneskauppiaan protestista. Viiden vuoden takaisten mielenosoitusten toisintoja on nähty ympäri maata viimeisten viikkojen aikana. Työttömät haluavat luonnollisesti työtä ja työssäkäyvätkin parempaa toimeentuloa.

Suomi kumppanina monella sektorilla

Kansainvälinen yhteistyö ja ulkomainen apu ovat nyt Tunisialle elintärkeitä.

Ei pelkästään rahallinen apu ja investoinnit, mutta myös hallinnon kehittäminen ja tekninen apu. Monien arvioiden mukaan juuri hallinnon heikkous on estänyt uudistusten nopean aikaansaamisen.

Samaan aikaan eräät muut epätoivotut ilmiöt ovat antaneet aihetta huoleen: työn arvostuksen väheneminen ja korruption yleistyminen.

Suomi onkin vallankumouksen jälkeen antanut paljon tukea hallinnon kapasiteetin kehittämiseen.  Tuemme muun muassa Tunisian turvallisuussektorin reformia ja kansalaisyhteiskunnan kehittymistä. Naisten poliittinen ja taloudellinen voimaannuttaminen on yksi keskeinen prioriteetti Suomen yhteistyöhankkeissa Tunisiassa.

Tarvetta teknologiaosaamiselle

Suomalaisten yritysten läsnäolo Tunisiassa on vielä melko vähäistä ja tilaa olisi uusille tulijoille. Uskon, että erityisesti suomalaiselle teknologiaosaamiselle olisi paljon kysyntää Tunisiassa juuri nyt, kun uusia ja innovatiivisia ratkaisuja etsitään talouden murrosvaiheessa.

Erityisesti uusiutuvan energian, jätteenkäsittelyn ja vesiteknologian aloilla riittää haasteita ratkottaviksi. ICT-sektorilla edetään nyt todella vauhdilla ja uskoakseni suomalainen asiantuntemus ja ratkaisumme voisivat olla hyvin toteutettavissa myös Tunisiassa ja muuallakin Pohjois-Afrikassa.

Tunisian koulutusjärjestelmää uusitaan viiden vuoden aikajänteellä, mikä sekin sisältää paljon kaupallisia mahdollisuuksia. Toki on selvää, että markkinoillepääsy vaatii työtä ja sisältää monia haasteita. Luonnollisesti mukana on myös riskejä.

Uusin eväin kohti parempia aikoja?

Tunisian parlamentti käsittelee paraikaa useita uusia lakiesityksiä, joilla voi olla myönteisiä vaikutuksia ulkomaisten yritysten etabloitumiseen Tunisiassa.

Näistä tärkein lienee investointeja koskeva laki. Viime marraskuussa hyväksyttiin Tunisian ensimmäinen julkisen- ja yksityissektorin kaupallista yhteistyötä fasilitoiva Public Private Partnership -laki, joka vielä odottaa soveltamista.

Viime vuonna avattiin myös EU:n ja Tunisian välisen syvennetyn vapaakauppasopimuksen neuvottelut, joiden eteneminen vienee kuitenkin vielä pitkän ajan.

Mistä rahoitus yhteistyölle?

Kansainväliset rahoituslaitokset ovat sitoutuneet Tunisian tukemiseen mittavilla lainaohjelmilla. On hyvä muistaa, että esimerkiksi Afrikan kehityspankki (AfDB), Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) sekä Euroopan investointipankki (EIB) ovat kaikki myös suomalaisten yritysten käytettävissä.

Rahoituslaitosten avulla tuetaan yritysten investointeja, infrastruktuurihankkeita ja jatkossa myös innovaatioita (EIB) sekä tietyin ehdoin myös teknisen avun ohjelmia.

Tarkempia tietoja rahoituslaitosten prioriteeteista ja lainaohjelmasta löytyy rahoituslaitosten verkkosivuilta, joista voi tilata sähköpostiin myös ilmoituksia uusista rahoitettavista hankkeista.

Suomen päässä on hyvä muistaa myös Finnpartnership, joka tälläkin hetkellä tukee suomalaisyritysten liikekumppanuushankkeita Tunisiassa.