Arktinen tulevaisuus on Norjassa jo nyt

1
Kuva: stevecadman, Flickr.com, ccby 2.0
Kuva: stevecadman, Flickr.com, ccby 2.0

Upeita vuonoja, karun kauniita rannikoita, herkkiä luonnonympäristöjä. Öljylöytöjä, kaasuputkisuunnitelmia, voimalinjoja, kasvavia satamia, tiede- ja teknologiakeskuksia. Vakaa talouskasvu ja vain parasta haluavia ostajia. Samalla insinööripula, tarve korkean tason ympäristöosaamiselle ja luotettaville kumppaneille.

Tätä kaikkea ja paljon enemmän on arktinen Norja. Sen merkitystä Suomelle voi yrittää hahmottaa muistioissa loputtomiin, mutta viisas ymmärtää ilman vakuutteluitakin: tuolla kannattaa olla. Eikä pelkästään selvien liiketoimintamahdollisuuksien tai investointilukujen vuoksi. Minä uskon, että aktiivisen Norjan ja osaavan Suomen yhteistyö on paras mahdollinen pohja kestävälle kehitykselle arktisella alueella.

Öljy- ja kaasutoimintojen siirtyminen yhä pohjoisemmille merialueille on tosiasia – lukipa sitten norjalaisia talouslehtiä, Greenpeacen twiittejä tai Statoilin lehdistötiedotteita. Yhtä selvää on se, että arktinen merijää sulaa tehden pohjoisten merireittien kaupallisen hyödyntämisen yhä houkuttelevammaksi.

Pohjoiseen yhdessä Norjan kanssa

Olipa näiden kehityskulkujen toivottavuudesta tai nopeudesta mitä mieltä tahansa, ei voi kieltää sitä, että Pohjoisen jäämeren rantavaltiona Norja on niitä lähempänä kuin Suomi. Minusta Suomen on siksi järkevää ja vastuullista lähestyä niin pohjoisen mahdollisuuksia kuin haasteitakin yhdessä Norjan kanssa.

Suomalaisyritysten osaaminen kattaa laajalti juuri niitä haastavien olosuhteiden tuotesuunnittelun, rakentamisen ja ympäristöturvallisuuden alueita, joita Norjan öljy- ja kaasuala tarvitsee. Arktisilla merillä liikkumiseen puolestaan tarvitaan korkean luokan jäänmurtajateknologiaa, yhä erikoistuneempia aluksia ja laadukasta viestintäteknologiaa. Toisin sanoen juuri sellaista osaamista, mitä Suomessa on.

Kasvu merellä merkitsee myös kasvua Norjan pitkällä rannikolla. Entistä parempien satamien ja arktisia olosuhteita kestävän modernin infrastruktuurin lisäksi Pohjois-Norjassa tarvitaan uusia kouluja, konttorirakennuksia, hotelleja sekä toimivaa yhdyskuntasuunnittelua. Suomalaiselle rakentamiselle, lumi- ja jääosaamiselle sekä ennen kaikkea kyvykkäälle työvoimalle on kysyntää.

Myös mineraalialalla edellytykset laajalle suomalais-norjalaiselle yhteistyölle ovat lujat. Norja on vasta kartoittamassa kallioperäänsä, ja tarvitsee osaajia parhaiden kotimaisten geologien ja insinöörien suunnatessa palkkojen perässä öljyalalle. Uskon, että kaivosalan koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin panostamalla voimme yhdessä ratkaista myös alan ympäristöhaasteet.

Tulevaisuus ei jää odottelemaan Suomea

Kaikki alat, kaikki kehityskulut Suomen ja Norjan arktisilla alueilla vaativat pohjakseen mielestäni ainakin kahta asiaa: 1) laadukasta koulutusta ja tutkimusta, 2) valtiorajat ylittävää liikennesuunnittelua. Kokemuksesta tiedämme, että ensimmäiseen panostamalla ei voi hävitä. Liikenteen ja logistiikan järjestelyissä puolestaan on niin paljon yhteistä voitettavaa, että niistä on syytä puhua mahdollisimman paljon ja mahdollisimman usein.

Olen kuluvan vuoden aikana lähettänyt kaikesta edellä mainitusta paljon tietoa niin julkisille tahoille, etujärjestöille kuin yrityksillekin Suomessa. Lähetetty tieto sisältää paljon numeroita. Investointilukuja, tuotto-odotuksia, arvioita varantojen koosta. Näitä numeroita tärkeämpää on kuitenkin se, että Pohjois-Norjassa tapahtuu NYT. Kumppaneita nykyisiin ja tuleviin projekteihin etsitään NYT. Parasta ympäristöteknologiaa tarvitaan NYT. Insinöörejä palkataan NYT.

Siksi on loistavaa, että Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb matkustaa Norjan Hammerfestiin 17.–19. syyskuuta mukanaan 37 eri alan yritystä.

Suomen ja suomalaisten osaajien ei pidä jäädä odottelemaan arktista tulevaisuutta. Sei ei ole edessä viiden, kymmenen tai viidenkymmenen vuoden päästä. Se on Norjassa nyt, eikä se pysähdy Suomea varten.

Kommentit

Pipsa A 6 vuotta sitten

Erinomaisen asiantunteva artikkeli.

Leave a Reply