Brasilian keskuspankin pääkonttorin tunnistaa jo matkan päästä. Edessä siintää jykevät kolmekymmentä kerrosta mustaa lasia ja betonia. Vakautta aistiva yleisilme onkin sopiva toimijalle, jonka tehtävänä on taata maan valuutan ostovoima ja rahoitusmarkkinoiden toimivuus.
Vielä vajaat pari vuosikymmentä sitten Brasilian talous oli hyperinflaation kierteessä. Keskuspankin investoijasuhteiden johtajan briefauksessa maan inflaatiohistoriaa kuvaava taulukko heijastuu seinälle logaritmiskaalalla. Muuten taulukko venyisi kahdenkymmenen kerroksen korkuiseksi, johtaja naurahtaa kuivasti.
Historiataustaa vasten Brasilian koko 2000-luku erottuu vahvan nousujohteisena. Tänä aikana maa rahoitti 20 miljoonan kansalaisen nousun köyhyydestä kuluttajiksi. Vielä pari vuotta sitten Brasilia kasvoi vauhdilla, Kiinan pohjattomalta vaikuttaneen kysynnän sekä Yhdysvaltain ennätyslöysän rahapolitiikan avittamana.
Samalla naapurimaan Argentiinan taival on ollut yhtä vuoristorataa. Pankinjohtaja kuvaa maiden olevan kuin peilikuvia muutaman vuosikymmenen takaisista vertailuista, joissa Argentiina oli menestyjä ja Brasilia aina hunningolla.
Kasvu tiensä päässä?
Vuoden 2014 alkaessa Brasilian euforia on kuitenkin laantunut. Vientitulot laskevat Kiinan jarruttaessa ja ulkomaiset sijoitukset samoin, Fedin pysäytettyä painokoneet. Real on menettänyt neljänneksen arvostaan, eniten Turkin liiran ja Etelä-Afrikan randin jälkeen. Monet katsovat kotimaiseen kulutukseen pohjautuvan kasvun olevan tiensä päässä.
Oman vaikutuksensa tunnelmien muutokseen tuo sekin, että jalkapallon MM-kisojen valmistelut ovat myöhässä ja väkivaltaiset mellakat ovat rikkoneet kuvaa ikipositiivisesta kansasta. Brasilian valmistautuessa lokakuun 2014 vaaleihin kaikki nämä aiheet ovat vapaata riistaa kampanjapuheissa hyödynnettäväksi.
Brasilian taloushistorian valossa markkinoiden huomio kohdistuu nyt erityisesti inflaatioon. Yksi maan taloudenpidon kulmakivistä koko nykyvaluutan realin aikana on ollut inflaation pitäminen tavoitehaarukassa, joka vuodesta 2006 lähtien on ollut 2,5–6,5 prosenttia. Keskuspankki on nostanut ohjauskorkoa kuluneen vuoden aikana asteittain 7,25:sta 10,5 prosenttiin, jotta haarukassa pysyttäisiin. Tällä hetkellä inflaatiolukemat ovat 5,9 prosenttia.
Toinen markkinoiden läheisesti seuraama indikaattori on vaihtotase. Brasilian vaihtotase on pitkässä juoksussa heikentynyt tasaisesti kasvun nojatessa lisääntyvään tavaroiden ja palveluiden tuontiin. Kahden prosentin ylijäämä vuonna 2005 hiipui nollaan vuonna 2007 ja tästä edelleen alas nykyiseen lähes neljän prosentin alijäämään. Selvä on, ettei sama trendi voi jatkua. Realeissa palkkansa saavilla ei ole tähän varaa.
Lisää investointeja maahan
Uudistuvassa asetelmassa Brasilian kasvu on tällä hetkellä kahden prosentin vuositasolla. Ylöspäin ponnistaakseen on maan houkuteltava lisää investointeja vastapainoksi kulutukselle. Brasilialaiset eivät kuitenkaan ole lämmenneet säästämiselle, joten maa on ollut ulkomaisesta pääomasta riippuvainen.
Brasilia onkin viime vuosina yltänyt yhdeksi keskeisimmistä ulkoisten suorien investointien vastaanottajamaista, osin aktiivisen kotimaista tuotantoa suosivan teollisuuspolitiikkansa johdosta. Vuonna 2012 se oli neljäntenä 65 miljardilla dollarilla ja viime vuonna seitsemäntenä 63 miljardilla dollarilla.
Lähitulevaisuudessa investointien houkuttelun haastetasoa lisää maan leimautuminen vaihtotaseen ja inflaation johdosta osaksi Morgan Stanleyn lanseeraamaa ”haurasta viisikkoa”. Lisäksi tietyt maan kotimaista tuotantoa suosivat toimet on haastettu Maailman kauppajärjestö WTO:ssa.
Keskuspankin investoijasuhteiden johtaja toteaa maaryhmittelyjen jättävän huomiotta joitain sijoituspäätösten kannalta keskeisiä tekijöitä. Hän korostaa suurten 376 miljardin dollarin ulkomaan valuuttavarantojen sekä matalan velkoutuneisuusasteen antavan Brasilialle hyvät edellytykset kestää meneillään olevan markkinoiden etsikkoajan. Pankinjohtaja ottaa vertailukohdan vastikään kertaheitolla 7:sta 12 prosenttiin ohjauskorkoaan nostaneesta Turkista, jolla on paljon Brasiliaa suurempi velkaantuneisuusaste.
Pankinjohtaja muistuttaa markkinoiden ailahtelevuudesta huomauttaen Brasilian joutuneen muutama vuosi sitten myös epärealistisen innostuksen uhriksi. Tätä heijasteli hyvin the Economistin kansikuvajuttu maasta vuodelta 2009. “Brazil takes off”-otsikolla varustettu kirjoitus kuvitettiin rakettina taivaalle singahtavalla Kristus-patsaalla.
Keskuspankki pitää joka tapauksessa tervetulleena meneillään olevaa Yhdysvaltojen rahapolitiikan normalisoitumista. Tämä johtaa aikanaan uuteen tasapainotilaan omaisuuserien hinnoissa. Kukaan ei toistaiseksi tunne prosessin koko kulkua saati tiedä milloin tasapainotila saavutetaan. Keskuspankki pohjaa toimintansa kelluvaan realiin eikä yritä puuttua markkinoiden toimintaan.
Brasilian asemaa muutoksen keskellä vahvistaa pankkisektori, joka on kansainvälisen valuuttarahaston arvion mukaan hyvin valvottu ja omaa riittämiin likviditeettiä. Brasiliassa pankkien omavaraisuusastevaatimus ylittää Baselin sopimuksessa asetetun vaatimuksen ja brasilialaispankkien todelliset omavaraisuusasteet ovat vielä kansallista vaatimustasoa korkeammat.
Keskuspankin mukaan maalle on tänä päivänä eduksi, että sen pankkisektori kävi läpi suuren uudistuksen 90-luvulla osana hyperinflaatiosta irtautumista. Sektoria on sittemminkin koeteltu ja se on osoittanut kestävyytensä.