Britannian dilemma – ollako EU:ssa vai ei?

Siinäpä kysymys, jota on pohdittu Brittein saarilla juhannuksesta 2016 lähtien ja itse asiassa jo paljon aiemminkin. Britannian EU-suhde on ollut liittymisestä lähtien enemmän tai vähemmän kimurantti. Kukapa olisi uskonut juhannusaattoaamuna brexit-uutisiin herätessään, että millainen jännitysnäytelmä tästä kehkeytyy – en minä ainakaan.

Miksi brexit-prosessi on pitkittynyt?

Kaikki eteni vielä jokseenkin ennustettavalla tavalla joulukuuhun 2018 asti, vaikkakin neuvottelut jämähtivätkin pitkäksi aikaa paikoilleen Pohjois-Irlannin rajakysymyksen takia. Brittiparlamentti pääsi lopulta äänestämään erosopimuksesta ja poliittisesta julistuksesta joulukuussa. Paketti ei mennyt läpi, mutta toivo järjestäytyneestä erosta on haluttu syystä pitää elossa mahdollisimman pitkään. Meillä on hyvä sopimus ja sen lisäksi riittävä näkymä tulevan suhteen raameista. Lisäbonuksena siirtymäaika.

Miksi on päädytty siihen, että brittiparlamentti on äänestänyt lukemattomia kertoja brexitistä? Pääsyy on se, että parlamentti on vahvasti jakautunut brexit-kysymyksessä. Puolueiden välillä ja sisällä on eriäviä näkemyksiä siitä, millainen Britannian EU-suhteen pitäisi olla: Erotako tyystin vai ollako osa EU:ta ja millä tavalla? Muitakin syitä löytyy. Pääministeri May keskittyi puolustamaan sopimusta konservatiivien ja erityisesti brexitiä tukevien puoluejäsenten keskuudessa. Aivan liian vähälle huomiolle jäi parlamentin jäsenten valmisteleminen brexit-keskusteluun ja ennen kaikkea hakeutuminen puoluerajat ylittävään yhteistyöhön opposition kanssa.

Olipa niin tai näin, joulukuusta lähtien käyty keskustelu Pohjois-Irlannin rajasta, johon eropaketista sopiminen on kilpistynyt, on väsyttänyt sekä Brysselin että EU:n jäsenmaiden pääkaupungit. Tästä oli yhtenä osoituksena Eurooppa-neuvoston ehdollinen päätös jatkoajasta maaliskuussa. Britannia eroaa 22.5., jos se hyväksyy eropaketin. Jos pakettia ei hyväksytä, Britannialla on aikaa 12.4. mennessä ilmoittaa jatkosuunnitelmista. EU-maiden päätös syntyi pitkän keskustelun tuloksena, mutta se oli linjakas päätös.

Miten tästä eteenpäin?

Kuvitus: Susanna Tuononen/Kauppapolitiikka-lehti

Britannia hakee jatkoaikaa 30.6. asti. Ero voi tapahtua aiemminkin, mikäli sopimuspaketti menee läpi. Keskustelut yli puoluerajojen on vihdoin aloitettu.

Eurooppa-neuvosto pohtii asiaa jälleen 10.4. Lyhytkään pidennys ei ole Euroopan parlamenttivaalien vuoksi täysin ongelmaton. Toisaalta brexit on hallinnut EU-maiden mukaan lukien päämiesten asialistaa melkein kolme vuotta. Olisi aika saada jonkinlainen piste tälle prosessille ja keskittyä muihin asioihin.

Pitkä jatkoaika antaisi lisäaikaa varautua brexitin tuomiin muutoksiin ennen kaikkea Britanniassa, mutta myös EU:ssa. Riski Britannian lähdöstä EU:sta ilman sopimusta on kasvanut, mutta molempien intressissä on jatkoaika.