Ensimmäinen syksyni Suomen Kanadan-suurlähettiläänä alkaa olla takana. Mikä on ollut syksyn merkityksellisin teema Suomelle? Selvän ykköstilan vie Kanadan ja Euroopan unionin välinen vapaakauppasopimus CETA (Comprehensive Economic Trade Agreement).
Sopimus on saanut paljon julkisuutta ja kuten tavallista, uutiskynnyksen ovat ylittäneet useimmin ongelmat. EU:n puolella jäsenmaiden hyväksyminen sopimuksen allekirjoitukselle oli juuttua Vallonian alueparlamenttiin Belgiassa.
Ratkaisu kuitenkin löytyi ja CETA etenee. Kanadassa odotuksena on, että sekä liittovaltion, että provinssien parlamentit hyväksyvät sopimuksen mutkattomasti. Vapaakaupan edistämisellä on poliittisessa kentässä laaja tuki.
EU:n parlamentti äänestää CETA:sta näillä näkymin helmikuussa, ja parlamentin odotetaan antavan hyväksyntänsä sopimukselle. Sen jälkeen tie on auki sopimuksen väliaikaiselle soveltamiselle, sillä aikaa kun EU-jäsenmaat vievät sopimuksen parlamenttiensa ratifioitaviksi.
Mitä hyötyjä CETA tarjoaa suomalaisyrityksille?
CETA:n merkitystä lisäävät vapaakaupan epävarmat kehitysnäkymät muualla. Taloudessa ja kaupassa odotuksilla on paljon painoa. CETA:n ansiosta Kanadan kehityssuunta on suomalaisyrityksen kannalta selvä.
Valmiiksi kiinnostava markkina muuttuu entistä otollisemmaksi toimintaympäristöksi. Tullit alenevat lähivuosina. Tuotteiden kaksinkertainen vaatimustenmukaisuuden testaaminen vähentyy. Julkiset hankinnat avautuvat myös suomalaistarjoajille alue- ja paikallistasolla. Investoinnit helpottuvat molempiin suuntiin.
Lisäksi CETA:ssa on kyse enemmästä, kuin Kanadasta. Kanada on osa Pohjois-Amerikan vapaakauppa-aluetta (NAFTA). CETA tekee Kanadan entistä houkuttelevammaksi portiksi Yhdysvaltojen ja myös Meksikon markkinoille.
Kanadan seitsemän kertaa Suomen kokoisessa taloudessa on runsaasti kasvunvaraa suomalaisviennille. Maiden elinkeinorakenteissa on paljon yhteistä.
Molemmat maat ovat pohjoisia, kehittyneitä palveluyhteiskuntia, joissa kuitenkin esimerkiksi metsätalous, meriteollisuus ja kaivostoiminta ovat tärkeitä sektoreita. Kestävä kehitys on tärkeä tavoite ja cleantech – ratkaisut kysyttyjä.
Kanadassa suomalaisille markkinat useilla aloilla
Kanadassa bioenergian käytöllä olisi valtava kasvupotentiaali. Suomi puolestaan on johtavia bioenergiamaita. Kanadassa on harvaanasuttuja alueita, joihin suomalaiset pienimuotoiset ratkaisut sopivat.
Vaahterasiirappi ei kuitenkaan valu pulloon itsestään. Tosissaan Kanadaan satsaavan suomalaisyrityksen on investoitava aikaa ja rahaa perehtymiseen, matkustamiseen paikan päälle, yhteyksien rakentamiseen ihmisiin sekä riittävän pitkäjänteiseen markkinointiin.
Yhteyksien rakentamista helpottaa se, että Kanadassa on paljon kiinnostusta pohjoismaihin. Täällä ei tarvitse selittää, missä Suomi on, ja maine on hyvä muutenkin kuin jääkiekossa.
Selvä havainto on, että suomalaisyritysten kannattaa tehdä yhteistyötä. On tärkeätä voida tarjota ratkaisuja, eikä vain yksittäistä tuotetta. Liikkeelle ei tarvitse lähteä tyhjästä.
Tietoa ja verkostoja löytyy muun muassa Team Finland -toimijoilta. Kanada on useiden kasvuohjelmien kohdemaa. Osana hallituksen kärkihanketta myös meillä Ottawan-suurlähetystössä on Team Finland -erityisasiantuntija, Jarno Valkeapää.
CETA:n arvioidaan lisäävän EU:n ja Kanadan kahdenvälistä tavara- ja palvelukauppaa lähes 25 prosentilla eli yli 25 miljardilla eurolla. Lähivuodet näyttävät, millaisen osuuden suomalaisyritykset onnistuvat siitä nappaamaan.