Namibin aavikolla aurinko porottaa yli 300 päivää vuodessa. Hiekkadyynille kapuaminen saa suomalaisen virkamiehen nöyräksi. Mutta miten tämä liittyy vienninedistämiseen ja mitä mahdollisuuksia autiomaan aurinko tarjoaa suomalaisille?
Kun nousee pariin sataan metriin kohoavan hiekkadyynin päälle Namibin autiomaassa, tuntee todella Auringon mahtavan voiman. Jokaista otettua kahta askelta kohden kengät luisuvat hiekassa vähintään yhden alaspäin, kiertotähtemme kärventäessä niskaa 40–50 asteen lämmöllä. Montaa minuuttia ei mene ennen kuin hikikarpalot virtaavat selkää pitkin ja vesipullo on kaivettava repusta.
Namibin majesteetillinen autiomaa halkoo Namibian rannikkoaluetta lähes 2 000 kilometrin pituisena. Kyseessä on maailman vanhin autiomaa, jolla on ikää ällistyttävät 55 miljoonaa vuotta. Esimerkiksi Sahara oli vielä 12 000 vuotta sitten osin metsäsavannia. Aurinkoa Namibin autiomaassa riittää, sillä osassa aavikkoa vuotuiset sademäärät jäävät alle 5 millimetriin. Joinain vuosina vettä ei tule lainkaan.
Nyt Namibian valtio on ymmärtänyt autiomaan auringon arvon myös energiantuotannon näkökulmasta: Hallinto on hiljattain julkistanut suunnitelman tulla yhdeksi maailman johtavista vihreän vedyn tuottajista ja asettanut tavoitteekseen olla Afrikan ensimmäinen hiilineutraali valtio.
Suunnitelmille on myös katetta, sillä potentiaali aurinkoenergian tuottamiseen on maailmanluokkaa. Esimerkiksi Maailmanpankin tekemän selvityksen mukaan eteläisen Namibian aavikkoalueet kuuluvat maailman viiden suotuisimman alueen joukkoon vihreän vedyn tuottamiseksi.
Suunnitelma etenevät vauhdilla
”Suurin julkinen tarjouskilpailu kansakunnan historiassa”
”Vihreän vedyn investointi Namibian vuotuisen BKT:n suuruinen”
Tällaisia lauseita on vilissyt Namibian päivälehdissä loppuvuodesta 2021. Vihreää vetyä koskevat suunnitelmat etenevät nyt vauhdilla: marraskuussa julkaistiin yhteistyösopimus Namibian ja saksalaisen Hyphen Hydrogen Energy –yhtiön kanssa vetytuotannon kehittämisestä. Kokonaisinvestoinnin arvo on yli 8 miljardia euroa. Se on samaa suuruusluokkaa kuin Namibian vuotuinen bruttokansantuote.
Samoin Rotterdamin satama julkaisi hiljattain sopimuksen Walvis Bayn sataman kanssa vihreän ammoniakin logistiikan kehittämisestä ja Namibian hallinto on solminut yhteistyösopimuksia vihreään vetyyn liittyen ainakin saksalaisten ja belgialaisten kanssa. Loppuvuodesta presidentti Hage Geingob vieraili myös Ranskassa tapaamassa sikäläisiä vetyalan toimijoita.
Yhdysvallat puolestaan tiedotti syyskuussa Mega Solar –hankkeen etenemisestä, jonka tiimoilta pyritään rakentamaan jopa 3 000–5 000 MW aurinkoenergiaa Namibiaan ja Botswanaan. Vertailun vuoksi: Namibian tämänhetkinen oma sähköntuotanto on alle 700 MW. Tällä hetkellä lähes 80% maan tarvitsemasta sähköstä tuodaan naapurimaista, missä se tuotetaan pääosin hiiltä polttamalla.
Suomalaistoimijoille mahdollisuuksia vihreän vedyn kehittämisessä?
Namibian vihreän vedyn hankekokonaisuus avaa mielenkiintoisia yhteistyö- ja kauppamahdollisuuksia myös suomalaistoimijoille. Suomen vetyklusterilla on osaamista vetytuotannon arvoketjun eri vaiheista, jolle löytyisi kysyntää Namibiassa. Namibian kaivos- ja energiaministeriö onkin ilmaissut olevansa erittäin kiinnostunut yhteistyöstä Suomen vetyalan toimijoiden kanssa.
Vihreän vedyn tuotantolaitosten ympärille kaavaillaan esimerkiksi kaivannaisten vihreää prosessointia, maataloushankkeita ja lannoitetuotantoa. Myös näiden tiimoilta avautuu markkinamahdollisuuksia. Vetytuotantoon tarvitaan myös suuret määrät makeaa vettä, joten meriveden suolanpoistoteknologialle olisi kysyntää. Samalla Namibia pyrkii kehittämään synteettisten polttoaineiden tuotantoa esimerkiksi lento- ja laivaliikenteen hyödynnettäväksi, sekä uudistamaan satamia ja rautateitä ammoniakin kuljettamiseksi. Pelkästään rakennusvaiheessa hanke työllistää kymmeniä tuhansia ihmisiä.
Seuraavaa vihreän vedyn julkista tarjouskilpailua odotetaan alkuvuodelle 2022, joten nyt olisi tuhannen megawatin paikka kiinnostua Namibin autiomaan auringosta ja sen mahdollisuuksista!
