Lokakuun viimeisenä päivänä Suomi oli koko maailman keskipisteenä. Siniristilippu nousi salkoon näyttävin menoin. Ida-Elinan kantele soi vahvimmin. Suomalaisten yritysten kiertotalousosaaminen loisti. Jollei koko maailmassa, ainakin Dubain maailmannäyttelymaailmassa, jossa kukin 191 osallistujamaasta saa vuorollaan tähtihetkensä, kansallispäivän.
Maailmannäyttelyitä on järjestetty jo vuodesta 1851 lähtien. Harvalla nykyisin järjestettävällä tapahtumalla on yhtä pitkät juuret ja aikaa kestänyt konsepti kuin maailmannäyttelyillä. Ne ovat jättäneet pysyviä jälkiä arkkitehtuurin muodossa – tunnetuimpana esimerkkinä Pariisin vuoden 1889 maailmannäyttelyn Eiffelin torni – teknisten uutuuksien lanseerausten sekä ideoiden törmäämisen ja inspiraation lähteen muodossa.
Arabiemiirikunnissa järjestettävää Expo 2020 Dubaita leimaa vahvasti se, että se on ensimmäinen Lähi-idässä järjestettävä maailmannäyttely. Arabiemiirikunnat onkin panostanut Expon järjestämiseen miljardin toisensa jälkeen. Onnistuneen tapahtuman odotetaan kiillottavan entisestään maan kuvaa alueen nykyaikaisena ja suvaitsevaisena edelläkävijämaana, alueellisena solmukohtana sekä vakaana ja houkuttelevana investointikohteena.
Kumppanuuksia ja kontakteja
Koronapandemian vuoksi Dubain maailmannäyttelyn järjestäminen vaarantui, mutta kaikkien helpotukseksi se voitiin järjestää vuoden viiveellä. Dubain maailmannäyttely onkin käynnissä aikana, jolloin useissa maanosissa ollaan palaamassa pandemian jälkeiseen normaaliin. Dubai Expo vastaa ihmisten nälkään olla tekemissä toistensa kanssa, yritysten haluun solmia uusia kumppanuuksia ja maiden tulla yhteen ratkomaan ihmiskunnan suuria kysymyksiä. Näissä kohtaamisissa piileekin maailmannäyttelyjen kauneus.
Maailmannäyttelyihin osallistuminen ei 2000-luvulla ole ollut enää sellainen itsestäänselvyys kuin aiemmin, etenkään pohjoismaissa. Liikkuminen maanosasta toiseen on muuttunut arkipäiväiseksi – ainakin koronapandemiaan saakka. Ja internetin aikakaudella yhteyksissä voi olla maailman ympäri kellon ympäri.
Miksi maailman siis pitäisi tulla yhteen puoleksi vuodeksi muutaman neliökilometrin alueelle? Miksi yritysten pitäisi panostaa maailmannäyttelyosallistumiseen?
Maailmannäyttelyissä rakennetaan pohjaa tulevalle
Suoraviivaisin vastaus edeltäviin kysymyksiin on se, että niin kauan kuin maailmannäyttelyitä järjestetään, on niihin osallistuttava. Poissaolo näkyy ja sillä on hintansa. Vähintäänkin isäntämaa noteeraa läsnä- ja poissaolijat. Liiketoimintamahdollisuudet isäntämaassa saattavat maailmannäyttelyä seuraavina vuosikymmeninä riippua Expo-veteraanin leimasta. Poissaolijan kiinnostus yhteistyön ja kaupan kehittämiseen saattaa näyttäytyä olemattomana, maakuva jäädä päivittämättä ja yritysten näkyvyys puuttumaan.
Samaan johtopäätökseen voi tulla positiivisen kautta: miksi yritys jättäisi maailmannäyttelyiden tarjoamat mahdollisuudet oman osaamisen esittelemiseen, markkina-alueeseen tutustumiseen, kumppanien hakemiseen, luottamuksen rakentamiseen ja muilta oppimiseen? Tälläkin kertaa 120 suomalaista yritystä on vastannut myönteisesti Expon kutsuun.
Suomen paviljonki luo kehyksen yritysten osallistumiselle Expoon. Onnellisuudesta, kiertotaloudesta, innovaatioista ja hyvinvoinnista viestittävän paviljongin katon alla on hyvä kertoa yrityksen omaa tarinaa. Läsnäolo paviljongissa ei vielä itsessään synnytä liiketoimintaa. Maailmannäyttely ei ole messut, eikä siellä solmita kauppoja. Siellä rakennetaan pohjaa tulevalle.
Näyteikkuna kahteen suuntaan
Yritykset joutuvatkin pohtimaan Expo-alueen ja Suomen paviljongin hyödyntämisen luovasti. Seminaarit, brunssit ja muut verkottumistilaisuudet toimivat kahteen suuntaan avoimina näyteikkunoina: osallistuvien yritysten edustajat pääsevät kurkistamaan maailmannäyttelyn isäntämaan toimijoihin, alueeseen ja koko maailmaan. Samalla yritys saa laittaa osaamisensa ja ratkaisunsa näytteille paikkaan, jossa parveilee miljoonia ja miljoonia vierailijoita.
Jo useita eri maiden paviljonkeja haltuun ottaneena on ollut ilo havaita, että Suomella on Lumi-paviljongissa poikkeuksellisen kirkas, tulevaisuuteen kurkottava ja toiveikas viesti. Sen suojissa on hyvä yhtä lailla kiillottaa Suomen maakuvaa kuin luoda pohjaa tulevien vuosikymmenten liiketoiminnalle Gulfin alueella.