Globaalin Britannian kauppa on palasina maailmalla

Kymmenen vuotta sitten seurasin Hanoissa EU:n ja Vietnamin välisiä vapaakauppaneuvotteluita sekä Tyynenmeren kumppanuussopimuksen neuvotteluita. Nyt vuosikymmen myöhemmin globaalissa talouskakussa Eurooppa-pala on suhteellisesti pienempi. Keskiössä ovat geopolitiikan lisäksi Kaakkois-Aasian kuluttajat, keskiluokan kasvu sekä kulutustottumuksien muutos. Aasia ja Tyynimeri ovatkin esillä myös EU-eron ja koronakriisin jälkitilaa elävässä Britanniassa.

Meren ranta Englannissa.
Saarivaltiossa merta ja satamia riittää. Sateinen Dover heinäkuussa 2021. Doverin satamasta on 34 kilometriä Ranskaan. Suurin osa EU:n tavarakaupasta kulkee Doverin kautta.

Britannian ulko-, puolustus- ja kehityspoliittisessa selonteossa vankan painotuksen perinteisen Eurooppa- ja Nato -yhteistyön rinnalla saavat Tyynimeren alue ja Aasia. Painopiste näkyy myös kauppapoliittisesti: Britannian entisen kauppaministerin, juuri ulkoministeriksi valitun Liz Trussin tavoitteena on liittyä Tyynenmeren alueen kumppanuussopimukseen (Comprehensive and Progressive Trans-Pacific Partnership, CPTPP) vuoden 2022 loppuun mennessä. Välillä katsellaan myös länteen, josko Biden olisi halukas liittymään CPTPP-sopimukseen uudelleen.

Auttaisiko tämä Britannian ja USA:n välisen kaupankin avaamisessa?

Huh, mikä työmäärä!

Britannian ulkomaankauppaministeriön perustaminen on hyvä esimerkki siitä, kuinka suuria muutoksia valtionhallinnossa EU-ero on vaatinut ja tulee edelleen vaatimaan.  Uusilla virkamiehillä työmäärä on ollut huikea. Ensin on kopioitu EU-sopimukset omiksi kansallisiksi kahdenvälisiksi sopimuksiksi vajaan 70 maan kanssa. Sitten on aloitettu varsinainen lähtöviivalta eteneminen kohti uusia kauppasopimuksia sekä finanssi- ja innovaatiodialogeja.

Työkenttä on globaali. Britannia pyrkii neuvottelemaan kauppasopimuksia muun muassa Australian, Uusi-Seelannin, Intian ja Yhdysvaltojen kanssa. Lisäneuvotteluita halutaan jatkaa esimerkiksi Kanadan ja Meksikon kanssa. Heinäkuussa 2021 silloinen kauppaministeri Liz Truss kertoi hallinnon kehittävän oman järjestelmänsä 77 kehitysmaan kanssa käytävälle kaupalle. Keskiössä ovat kasvu sekä kaupan rooli köyhyyden vähentämisessä. Kiinnostavaa!

Vaikka maataloustuotteista saadaan parhaat klikkiotsikot, niin finanssisektorin ja digitalisaation palvelukauppa, investoinnit sekä työvoiman liikkuvuus ovat merkittäviä teemoja tulevissa kumppanuuksissa. Kauppapolitiikka on samalla niin ulko- kuin sisäpolitiikkaa: se ei rajoitu tullitasoihin ja kaupan esteisiin, vaan laajenee ympäristökysymyksiin, ihmisoikeuksiin ja eläinten oikeuksiin. Työ ei tule lähivuosina loppumaan.

Vanha lokerikko, osa laatikoista avoinna
Globaalia Britanniaa: Kaupankäynti helpottui 1800-luvulla, kun Lontoossa keksittiin pyytää lähetystöissä olevilta brittikonsuleilta maansa käyttämän painon mallikappale Lontooseen. Tällöin käytössä ei ollut kansainvälistä painostandardia. Kuva Lontoon tiedemuseosta (Science Museum).

EU-kauppaa tarvitaan, myös jatkossa

Britannian tavara-  ja palvelukauppa EU-maihin on eri tilastojen mukaan laskussa. Kiina on ohittanut Saksan Britannian suurimpana vientimaana – ensimmäistä kertaa. Vaikka moni haluaisikin, vielä ei voida vetää pysyvämpiä johtopäätöksiä tai erotella koronapandemian ja brexitin vaikutuksia toisistaan. Resursseja kanaalin puolin ja toisin tulee kulumaan EU:n ja Britannian kauppasuhteeseen.

Vaikka Britannian kunnianhimo on näkyvää, tämä ei ole riittänyt osoittamaan EU-eron hyötyjä omalle ja kansainväliselle yleisölle. Taloudellisin mittarein EU-kauppa merkitsee eniten, eivätkä uudet sopimukset tätä faktaa muuta. Lisäksi kuluttajille voi olla vaikeaa perustella, miksi esimerkiksi elintarvikkeiden valikoima kapenee. Vaikka Britannialla ei ole edessä oikotietä (taloudelliseen) onneen, ei ole poissuljettua, että monesta pienestä purosta syntyy tärkeä taloudellinen uoma.

Entä mitä merkitystä tällä on Suomelle?

Britannia on Suomen viidenneksi suurin kumppani palvelukaupassa ja seitsemänneksi suurin kumppani tavarakaupassa. Taloudellisesti hyvinvoiva Britannia tarkoittaa suomalaisille yrityksille suurempia markkinoita. Myös uudet kauppasopimukset hyödyttävät mahdollisesti välillisesti suomalaisia yrityksiä. Suomenkin intressissä on, että Britannia näkyy ja kuuluu vapaan ja reilun kaupan viestillään maailmalla.

Syyskuun alussa astelen Lontoossa Waitrose-ruokakauppaan ja katselen valikoimaa: australialaista vaiko itävaltalaista viiniä? Päädyn vanhasta tottumuksesta itävaltalaiseen.

Ison-Britannian kauppasopimuksista lisätietoja löytyy UK trade agreements with non-EU countries -sivulta.  Britannian uudeksi kauppaministeriksi nimitettiin 15.9.2021 Anne-Marie Trevelyan.