Haaveista todellisuuteen – ajatuksia kaupan kaksinkertaistamisesta Mosambikissa

Suomen Afrikka-strategia asettaa selkeät tavoitteet kaupanedistämiselle myös Maputon kaltaisille perinteisesti kehitysyhteistyöhön painottuneille suurlähetystöille. Millaiset näkymät ja mahdollisuudet kaupan ja investointien kaksinkertaistamiseen ovat kymmenessä vuodessa?

Kaupunkinäkymä Maputon keskustasta.
Mosambikissa kasvu keskittyy kaupunkeihin. Kuva: Eeva Alarcón

Kaupasta puhuttaessa mosambikilaiset viranomaiset toteavat usein, että maan yksityinen sektori ei ole valmis kansainväliseen kilpailuun. Mosambikin kauppapolitiikkaa näyttääkin ohjaavan pyrkimys suojella ja kehittää omaa yritystoimintaa.  Tämä on tietysti ymmärrettävää, kun pääkaupungin supermarkettien hyllyt notkuvat lähes yksinomaan Etelä-Afrikasta ja Portugalista tuoduista tuotteista. Mosambik ei ole vielä ratifioinut Afrikan mantereen vapaakauppasopimusta. Viimeaikaiset lainsäädäntöaloitteet ovat kuvastaneet tarvetta lisätä ”kotimaista sisältöä” ja rajoittaa ulkomaisten yritysten toimintaa maassa. Talouden monipuolistamiseen tähtäävä teollistamispolitiikka on toki tekeillä ja vuodelta 1993 peräisin olevaa investointilainsäädäntöä uusitaan.

Maan johtajien visio maan talouskasvusta on perustunut valtiojohtoiseen talouteen, jonka veturina toimivat maan luonnonvarat, etenkin pohjoisosan valtavat kaasuvarannot. Nyt haaveet Mosambikista Afrikan Qatarina ovat kuitenkin hiipumassa Cabo Delgadon maakunnan konfliktin takia. Kaasuinvestoinnit ovat jäissä samalla kun kaasun houkuttelevuus energianlähteenä vähenee ilmastonmuutokseen liittyvien sitoumusten vahvistuessa. Koronaepidemia on puolestaan haavoittanut maan toista kasvusektoria eli turismia. Konflikti ja viittaukset kansainväliseen terrorismiin eivät tee hyvää Mosambikin maineelle investointikohteena tai matkailumaana.

Viime vuonna Mosambikin bruttokansantuote supistui ensimmäisen kerran 20 vuoden kasvu-uran jälkeen, erityisesti koronan takia. Toipuminen tulee olemaan hidasta. Valtion mahdollisuudet investointeihin ovat entistä pienemmät kasvavien velanhoitomaksujen ja valtion menojen vuoksi. Monien yritysten, myös joidenkin suomalaisten, suunnitelmat Mosambikin suhteen ovat nyt muuttuneet.

Miehiä myymässä torilla maataloustuotteita
Mosambik elää vielä pitkälti maataloudesta, jonka tuottavuus ja jalostusaste ovat alhaiset. Kuva: Eeva Alarcón

Kehitysrahoitus voi olla mahdollisuus myös suomalaisille yrityksille

Tässä tilanteessa on epärealista odottaa, että Mosambik voisi irtautua apuriippuvuudestaan nopeassa aikataulussa. Päinvastoin, apuvirrat näyttävät olevan kasvussa. Maailmanpankin johtokunta hyväksyi äskettäin 700.000 miljoonan dollarin lisäapupaketin konfliktimaille tarkoitetusta ikkunasta noin 1.3 miljoonan suuruisen avun päälle. Lisärahoitus on tarkoitus ohjelmoida eri sektoreille nopeasti vajaan kahden seuraavan vuoden aikana. Mosambikissa toimivat yli 20 YK-järjestöä ovat myös parhaillaan tekemässä uusia ohjelmiaan.

EU suunnittelee parhaillaan seuraavan seitsemän vuoden apuohjelmaansa (ns. NDICI). EU:n tavoitteena on kehitysrahoituksella stimuloida myös yksityisen sektorin rahoitusta mukaan investointeihin. Tähän tähtäävät myös ns. Team Europe -aloitteet, joita Mosambikissa on kaksi: nuoret ja vihreä kasvu. Se, miten hyvin Suomi pääsee mukaan näihin vielä alkutekijöissään oleviin aloitteisiin, riippuu myös siitä, mitä Suomi itse niihin investoi erilaisten rahoitusmuotojen kautta. Pelkkä kiinnostus ei todennäköisesti tule riittämään.

Mosambikin kaltaisessa maassa kehitysrahoituksen tuomien mahdollisuuksien kartoittaminen on valtava tehtäväkenttä, joka vaatii jalkatyötä ja keskittymistä aloille, joilla on todellista ja vahvaa suomalaista tarjontaa.  Jotkut kansainväliseen kehityskonsultointiin erikoistuneet yritykset ja kansalaisjärjestöt ovat jo onnistuneet pääsemään mukaan Maailmanpankin tai EU:n kehityshankkeisiin Mosambikissa.

Hyllyjä ruokakaupassa
Mosambikilla on vaikea kilpailuasetelma – lähes kaikki tuodaan Etelä-Afrikasta. Kuva: Eeva Alarcón

Kauppa voi tuplaantua kun lähtötaso on pieni

Toisaalta kaupan ja investointien kaksinkertaistaminen ei ole suuri vaatimus, koska lähtötaso on matala. Yksikin onnistunut kauppa voi nostaa käyrän – ainakin hetkellisesti. Alkuvuoden valopilkku oli Suomen Rahapajan voitto Mosambikin keskuspankin tarjouskilpailussa. Rahapajan ja maan keskuspankin kolmivuotinen sopimus kattaa Metical-kolikoiden painamisen ja toimittamisen Mosambikiin. Suomen osaaminen ja hyvä maine koulutuksen alalla herättää kiinnostusta. Ammatillisen koulutuksen tarjoamia mahdollisuuksia selvitetään. Energia-alaan tullaan Mosambikissa investoimaan tulevina vuosina, koska alueen tarpeet ovat suuret. Katseet on suunnattava yhä vahvemmin uusiutuvaan energiaan, ilmastorahoitukseen ja vihreän siirtymän tukemiseen.

Maailmanpankin kaltaiset suuret kehitysrahoittajat pyrkivät edesauttamaan sitä, että Mosambik voisi ottaa kehityksessään ns. sammakon loikan uuden teknologian laajamittaisen käyttöönoton avulla. Tarjottavan teknologian on kuitenkin oltava sovellettavissa ympäristöön ja sen käyttäjien todellisuuteen. Opetusalan, sosiaaliturvan ja maatalouden digitalisaatioaloitteet saattavat siten tarjota mahdollisuuksia.

Mosambikin toimintaympäristö ei ole helppo eikä markkinoille pääse helposti pelkästään etäyhteyksin.  Parhaiten menestyvät ne kansainväliset/suomalaiset yritykset, joilla on jo ennestään vahva jalansija ja vahvat referenssit kansainvälisestä ja nimenomaan Afrikan kaupasta sekä tunnettua osaamista jollain erityisellä toimialalla. Aloittelijoita voi auttaa yhteistyö konkareiden kanssa. Kenties kokeneet yritykset ja järjestöt voisivat sparrata toisia kiinnostuneita ja/tai luoda konsortioita, joihin pääsisi mukaan vaatimattomilla referensseillä.

Kaikkia auttavat kumppanuudet mosambikilaisten – erityisesti nuoren sukupolven – yritysten ja organisaatioiden kanssa. Nopeita voittoja on kuitenkin vielä harvassa – tavoitteet on joskus syytä asettaa kymmentä vuotta pidemmälle.