Kiina luisuu, Brasilian ja Venäjän taloudet romahtivat – Intialla sentään näyttää menevän mukavasti. Mitä kuuluu Etelä-Afrikalle, kasvavien talouksien kerhon BRICSin tuoreimmalle tulokkaalle?
Rugby on täällä Etelä-Afrikassa iso laji. Se on isojen miesten laji. Suomalaismaallikolle se näyttää väkivaltaiselta ja kaoottiselta – vähän kuin itse Etelä-Afrikkakin välillä.
Jos olette missanneet World Rugby Cupin, jota pelataan Englannissa syys-lokakuussa, olette jääneet paitsi vuoden suurimmasta urheilutapahtumasta. Siksi Springbok-maajoukkueen yllätystappio ensimmäisessä pelissä Japania vastaan 19. syyskuuta tuli eteläafrikkalaisille valtavana shokkina.
Tappiota tituleerattiin rugbyn maailmanmestaruushistorian pahimmaksi järkytykseksi ja valmentajan päätä vaadittiin vadille. Ja lehtikolumneissa viriteltiin yhtäläisyysmerkkejä maan rugbymenestyksen romahduksen ja talouskehityksen välille.
Hyytynyt hyppyantilooppi
Etelä-Afrikka on kärsinyt maailmanlaajuisesta taantumasta ja erityisesti suurimman kauppakumppaninsa Kiinan kysynnän hiipumisesta. Maan talouskasvu putosi vuoden toisella neljänneksellä melkein yhtä yllättävästi kuin hyppyantiloopit urheiden kirsikankukkien edessä.
Bruttokansantuote painui 1,3 prosenttia miinukselle johtuen erityisesti hiilen ja teräksen kysynnän laskusta. Eteläisen Afrikan talousveturi kärsii paitsi alhaisista raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnoista ja globaalikysynnän laskusta, myös kotikutoisista ongelmista, erityisesti ylikuormitetun ja ali-investoidun sähköverkon aiheuttamasta energiapulasta.
Edellisvuosien pitkäkestoiset kaivos-, posti- ja muut lakot ovat myös syöneet talouskasvua, eikä satunnaiselle lakkoilulle näy loppua – Etelä-Afrikan varsin militantit ammattiyhdistykset saavat Metalliliiton näyttämään EK:n puudelilta. Hallituksen tiukentuneet maahantulomääräykset puolestaan ovat ehdyttäneet matkailijavirtaa, ja yli 1,4 miljoonaa ihmistä työllistävä turismisektori uskoo siksi menettävänsä tänä vuonna 500 miljoonaa euroa.
Tarinaa kerrottavaksi
Etelä-Afrikan talouskasvu – 3,1 % reaalinen BKT-nousu 2000-2014 – on vaatimattomampaa kuin muissa nousevissa talouksissa ja selvästi alle hallituksen viiden prosentin tavoitetason. Sekä maan keskuspankki että Maailmanpankki ennustavat tälle vuodelle 1,5 % talouskasvua.
Miten nopeasti kuopasta noustaan, riippuu paitsi kansallisista päätöksistä myös Kiinasta, jonka suhteen valtapuolue ANC on pannut paljon peliin. Korkean tason vierailuvaihto on tiheää ja mandariinikiinaa aletaan opettaa eteläafrikkalaiskouluissa jo ensi vuonna.
EU-maat nurisevat, että samalla kun tuonti EU:sta nousi tammi-heinäkuussa 8 %, tuonti Kiinasta nousi kymmenen prosenttiyksikköä enemmän. EU:n tuonnin kasvu koostuu lähinnä laitteista, joita käytetään paikalliseen – paikallisia työllistävään! – tuotantoon, kun Kiinan-kasvu koostui lähinnä kulutustavaroista, joista moni syrjäyttää eteläafrikkalaisen tuotteen.
Etelä-Afrikkaan, varsinkin julkiselle sektorille, myyvän suomalaisfirman on myytävä muutakin kuin hyvää tuotetta. Sen pitää myydä ratkaisua, jolla vastata raskaasta apartheid-historiasta kärsivän maan kehitystarpeisiin.
Etelä-Afrikka tarvitsee kestävää talouskasvua ja ennen kaikkea työpaikkoja. Ja tätähän meillä suomalaisilla on tarjota: energiaratkaisuja, joilla voidaan auttaa Etelä-Afrikkaa nostamaan uusiutuvan energian tuotanto vastaamaan kansallista 40 %:n tavoitetta sekä älykkäitä ratkaisuja tehostamaan energianjakelua, vedenpuhdistusteknologiaa, jolla uudistaa kuntien kestämättömässä kunnossa oleva vesihuolto sekä kaivosteknologiaa, joilla kehittää raaka-aineille parempi jalostusarvo ja kasvattaa vientituloja.
Meillä on digitalisaatioratkaisuja, joilla saada hallintoa tehokkaammaksi ja mobiiliratkaisuja, joilla tuoda palveluja myös syrjäseuduille. Ei huono tarina kerrottavaksi.
Kyllä tämä tästä
Kaivosteollisuus on syklistä, ja niin on maailmantalouskin. Firmat eivät juuri nyt investoi, mutta ehkä jo ensi vuonna? Ja mikä saakaan demokratioiden hallituksiin enemmän vipinää kuin lähestyvät vaalit.
Alkuvuoden 2016 kunnallisvaaleissa mitataan kansalaisten tyytyväisyys yli 20 vuotta vallankahvassa olleeseen ANC:hen. Maailmanpankin mukaan tämänhetkinen heikko talouskasvu ei auta nostamaan miljoonia köyhimpiä eteläafrikkalaisia kurjuudestaan.
Diplomaattipiireissä arvellaan, että kriisitietoisuus ja samalla herkkyys kuunnella bisnesmaailman huolia on kasvanut maan johdossa. Vertailussa muihin nouseviin talouksiin Etelä-Afrikalla menee lopulta kohtuullisen mukavasti. Vaikka randi on heikentynyt 15 vuoden alhaisimpiin lukemiin, se ei sentään ole romahtanut, ja valtionvelka on tasaisesta kasvustaan huolimatta edelleen maltillisempi kuin Brasiliassa tai Intiassa.
Niille Springbokeille kuuluu muuten jo paljon parempaa. Nuoltuaan Japani-tappionsa haavat eteläafrikkalaiset rynnistivät rugbyvoittoon ensin Samoaa, sitten Skotlantia ja Yhdysvaltoja vastaan. Tätä kirjoittaessa Springbokit ovat edenneet neljännesfinaaliin ja jäämme jännittämään, riittävätkö rahkeensa Twickenhamissa 31.10. pelattavaan finaaliin asti.
Näissä peleissä Brasilia, Venäjä, Kiina ja Intia eivät ole mukana.