Ympäristöllinen kestävyys on noussut WTO:n agendalle vahvemmin kuin koskaan, ja tämä luo mahdollisuuksia niin järjestölle kuin yrityksille. Suomi on aktiivisesti edistänyt työtä WTO:ssa ja tuonut kiertotalouden keskeiseksi osaksi kestävästä kaupasta ja kauppapolitiikasta käytävää keskustelua. Kaupan ja kaupan sääntöjen myötävaikutuksella voidaan edistää globaalia kiertotaloussiirtymää.
Kansainvälinen kauppajärjestelmä on joutunut viimevuosien aikana erityisen koville yllättävien kriisien – kuten pandemian, Venäjän hyökkäyssodan ja siitä aiheutuvan ruokakriisin – vuoksi. Myös globaalein, pitkäaikaisin ja suurin ihmiseloa uhkaava ympäristöllisen kestävyyden kriisi on löytänyt tiensä Maailman kauppajärjestö WTO:n agendalle.
Toisin kuin kriisien kohdalla yleensä, ilmasto- ja ympäristökriisin rantautumista Genevenjärven rannalle voidaan pitää yksinomaan myönteisenä asiana. Planetaaristen kriisien – ilmastonmuutoksen, saastumisen, luontokadon – ratkaisemiseen nimittäin tarvitaan kipeästi myös kauppapolitiikkaa ja kaupan sääntöjä.
Vastuu ilmastokriisin ratkaisemisesta on kaikilla
WTO:n mandaattiin kuuluu kestävä kehitys ja ympäristön suojelu, mutta vuonna 2016 keskeytyneiden useanvälisten ympäristötuoteneuvotteluiden (Environmental Goods Agreement, EGA) jälkeen elettiin hetken aikaa hiljaiseloa. Viime vuosina tietoisuus kaupan roolista ympäristöllisen kestävyyden edistämiseksi on lisääntynyt ja momentum kasvanut: myös WTO:n on kannettava kortensa kekoon ilmastokriisin ratkaisemiseksi.
Vaikka WTO:n ministerikokousta (MC12) jouduttiin joulukuussa 2021 omikron-variantin leviämisen vuoksi lykkäämään, julkistettiin tuolloin kolme erillistä kauppaan ja kestävyyteen keskittyvää ministerijulistusta ja työ näiden useanvälisten aloitteiden saralla on käynnistynyt. Vihdoin kesäkuussa järjestetyssä kokouksessa näkyikin vahva kestävyyspainotus: Kokouksessa saatiin aikaan ensimmäinen kestävyyteen suoraan liittyvä WTO-sopimus kalastustukien uudistamisesta ja haitallisten tukien kiellosta, loppuasiakirjassa tunnustetaan ympäristöhaasteet, kuten ilmastonmuutos ja luontokato, ja joukko ministereitä sopi kauppaministereiden ilmastokoalition perustamisesta.
Merkittävä joukko WTO:n jäseniä, niin kehitys- kuin kehittyneitä maita, on ymmärtänyt ympäristöllisen kestävyyden uhkien taklaamisen kiireellisyyden. Tämä vahvistaa WTO:n merkitystä ja relevanssia ja kertoo jäsenten halusta työskennellä yhdessä yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi myös kaupan keinoin. Kauppapoliittisessa strategiassaan EU onkin määritellyt kestävän kehityksen yhdeksi WTO:n uudistamisen keskeisimmistä yhteisistä nimittäjistä.
Suomen tavoitteena edistää kiertotaloussiirtymää
Keskusteluja käydään tällä hetkellä kiertotaloudesta, ilmasto- ja ympäristötuotteista ja –palveluista, valtiontukien kestävyydestä (erit. fossiilisten polttoaineiden tukien uudistaminen), kauppaan liittyvistä ilmastotoimista sekä kaupan roolista muovisaasteongelman ratkaisemisessa. Ratkaisuja olisi tarjolla siltoja rakentamalla, siiloja purkamalla ja lopulta kaupan sääntöjä uudistamalla. Tämä on ollut Suomen pitkäjänteisen työn tavoite. Suomi onkin aktiivisesti edistänyt ympäristöllistä kestävyyttä koskevaa työtä WTO:ssa ja tuonut kiertotalouden keskeiseksi osaksi ympäristöllisesti kestävästä kauppapolitiikasta käytävää keskustelua. Kansainvälinen yhteistyö, ml. WTO:ssa, täydentää keskeisellä tavalla kansallisia ja alueellisia kiertotaloustoimia. Kaupan ja kaupan sääntöjen myötävaikutuksella voidaan edistää globaalia kiertotaloussiirtymää.
Suomen panos, kuten lukuisat tapahtumat kaupasta ja kiertotaloudesta sekä koronapandemian jälkeisestä kestävästä elvytyksestä, on kirittänyt työtä WTO:ssa. Kun kaupan keinoin vauhditetaan reilua ja inklusiivista vihreää siirtymää, edistetään samalla kysyntää ilmasto- ja ympäristöteknologioiden kärkimaana pidetyn Suomen osaamiselle, tuotteille ja palveluille. Näin suomalaisten yritysten kaupallisia mahdollisuuksia voidaan parantaa kaupan esteitä purkamalla, kauppaa helpottamalla ja siirtymää tukevia edellytyksiä ja olosuhteita parantamalla. Samalla tehdään hyvää maapallolle.