Euroopan komissio on ilmoittanut julkaisevansa kesän keskellä arvioinnin kestävän kehityksen huomioimisesta kauppasopimuksissa.

Euroopan unioni on neuvotellut kestävään kehitykseen liittyviä sitoumuksia kauppasopimuksiinsa reilun kymmenen vuoden ajan, esimerkiksi työelämänoikeuksiin ja ympäristönsuojeluun liittyen. Kirjaukset ovat kuitenkin herättäneet kritiikkiä, koska ne on koettu heikoiksi ja epämääräisiksi. Epämääräisyyden vuoksi kirjauksia on vaikeaa viedä riitojen ratkaisuun. Lisäksi osa sidosryhmistä ja myös jäsenvaltioista haluaisi liittää kirjauksiin sanktioinnin mahdollisuuden.

Kauppasopimusten sanktioinnilla tarkoitetaan sitä, että kauppakumppanit voivat hakea kompensaatiota mitattavissa olevasta taloudellisesta haitasta, joka on aiheutunut siitä, ettei toinen kumppani ole noudattanut sopimuksen velvoitteita. Suomi on suhtautunut tähän asti epäilevästi kestävään kehitykseen liittyviin sanktioihin ja painottanut niiden sijaan yhteistyöhön ja vuoropuheluun perustuvaa sopimista. Suomen näkemys on ollut, ettei valtioita voida pakottaa muuttamaan kestävyyteen liittyvää käyttäytymistään kauppasopimusten sanktioiden kautta.

Kauppasopimusten kirjauksia koskevan keskustelun ohella on kuitenkin käynnissä myös merkittävä lainsäädäntöympäristön muutos. Euroopan unioni on julkaissut viime vuosina lukuisia lainsäädäntöehdotuksia, joilla se pyrkii vaikuttamaan yritysten vastuulliseen toimintaan myös unionin ulkopuolella ja arvoketjuissa.

Yritystoimintaan liittyvät lainsäädäntöehdotukset koskevat vastuullisuusraportointia, kestävää rahoitusta, konfliktimineraalien maahantuontia, metsäkadon torjuntaa, hiilirajamekanismia, akkujen kestävää tuotantoa sekä yritysten asianmukaisen huolellisuuden mukaista toimintaa. Lisäksi on tulossa lainsäädäntöehdotus pakkotyöllä tuotettuihin tuotteisiin liittyen. Monien mielestä vaikuttaa oudolta, että Euroopan unioni vaatii EU:ssa toimivilta yrityksiltä paljon, muttei samaan aikaan käyttäisi omaa taloudellista vaikutusvaltaansa siihen, että kauppakumppanivaltiot huolehtisivat samoista asioista omassa maassaan.

Odotamme mielenkiinnolla, minkälaisin tavoin komissio pyrkii jatkossa parantamaan kauppasopimusten vaikutuksia kestävään kehitykseen. Poliittisesti kuumin peruna ovat sanktiot, mutta myös yhteistyön ja vuoropuhelun vahvistaminen tulee olemaan keskeistä jatkossakin.

Lisätietoja kauppaa ja kestävää kehitystä koskevasta arvionnista Euroopan komission verkkosivuilta.