Indonesia on yksi maailman suurimmista talouksista, jonka energiantuotanto pohjautuu vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin. Maan nopeasti kasvava talous ja väestönkasvu, joka ylittänee 300 miljoonan rajan lähivuosina, ovat tähän mennessä antaneet etulyöntiaseman uusiutumattomille energianlähteille. Uusiutuvien luonnonvarojen mahdollisuudet luonnonkauniissa Indonesiassa ovat kuitenkin lähes loputtomat ja maassa on vähitellen avauduttu ymmärtämään muun muassa tuuli-, aurinko- ja vesivoiman potentiaali. Kiinnostus kiertotaloutta ja luonnonsuojelua kohtaan on nostanut päätään erityisesti nuorten keskuudessa.
Indonesia on maailman suurin saarivaltio, Kaakkois-Aasian suurin talousmahti, maailman neljänneksi väkirikkain valtio, maailman suurin biopolttoaineiden tuottaja ja suurella todennäköisyydellä maailman potentiaalisin kiertotalouden laboratorio.
Vaikka kiertotalous on vielä teemana Indonesiassa uusi, se on myös helposti avautuva, sillä arkipäiväisimmillään se koskettaa jokaista ja jokainen voi vaikuttaa ympäristönsä hyvinvointiin kiertotalouden kautta. Erityisesti Indonesian nuoria ajatus kierrätyksestä viehättää ja nuorten suhtautuminen yhteiskuntaan, missä nopea kuluttaminen ja kertakäyttötuotteet ovat arkipäivää on nopeasti muuttumassa. Tässä eurooppalainen ja erityisesti pohjoismainen ajattelutapa voi olla inspiraation lähde. Indonesian onnistuminen kiertotaloudessa on tärkeää paitsi kansallisesti myös globaalimmin. Indonesian upeat saaret, kirkkaat merivedet ja rikas luonto ovat osa maailman ainutlaatuista kulttuuri- ja luonnonperintöä, jonka elinvoimaisuudesta kaikki kantavat vastuun.
Kohti uusiutuvia energianlähteitä – jätteistä energiaksi
Indonesian noin 270-miljoonainen kansa tuottaa noin 175 000 tonnia jätettä päivittäin – joka vastaa noin 64 tonnia jätettä vuosittain. Pääkaupunki Jakartassa jätettä tuotetaan päivätasolla noin 7 800 tonnia. Indonesian hallitus on jo pitemmän aikaa tutkinut uudistuvan energian antamia mahdollisuuksia ja saastumisen vähentämiseen johtavia toimia sekä tätä kautta paremman hyvinvoinnin luomista indonesialaisille. Kehitys on ollut hidasta, mutta vähitellen Indonesian hallinnon johdolla kierrätykseen on sitouduttu ja kiertotalouden laajempi merkitys on kansallisen Waste to Energy -ohjelman turvin nostettu osaksi kansallista strategiaohjelmaa. Indonesian hallinnon tavoitteena tällä hetkellä on uusiutuvan energian käytön lisääminen 23 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä kääntymällä esimerkiksi biomassasta, kunnallisen tason jätteistä ja auringosta saatavan energian puoleen.
Hyödyntämättömän uusiutuvan energian määrä Indonesiassa on siis valtava. Vain yhdeksän prosentin verran maan energiavarannosta on uusiutuvaa energiaa, vaikka uusiutuvien energialähteiden potentiaali Indonesiassa on huomattava. Esimerkiksi vulkaanisesti aktiiviselle ring of fire -alueelle sijoittuvan maan geotermisen energian potentiaali on maailman kolmanneksi suurin tai 40 prosenttia koko maailman geotermisestä energiasta. Alueellisen lähestymistavan uusiutuvan energian osalta tuleekin olla erilainen ja riippua alueiden omista erikoisuuksista.
Indonesia koostuu viidestä pääsaaresta ja 17 000 muusta saaresta. Saarista noin 500 on asutettuja. Tällä hetkellä massa on olemassa kaksi pääsähkönjakeluverkostoa – Jaava-verkko ja Sumatra-verkko. Muu Indonesia kattaa tällä hetkellä noin 500 klusteria. Energiankysyntä Indonesiassa tulee kasvamaan samalla, kun elintaso nousee. Jotta voitaisiin vastata yhä kasvavaan kysyntään, Indonesian on enemmän kuin tuplattava sen sähköntuotantokapasiteetti ja kehitettävä lähetys- ja jakeluverkkoaan nykyisestään. Sähkön tuotannolla Indonesiassa on suuret haasteet lähtien tuotannon luotettavuudesta. Valjastamalla esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergia tulevaisuudessa paremmin uusiutuvan energian ketjuun ja luomalla ns. älykkäitä sähköverkkoja voidaan paremmin vastata jatkuvasti kasvavan energiakysynnän haasteisiin.
Uusiutuvista energialähteistä myös biokaasupotentiaali Indonesiassa on suuri. Paikallisten aloitteiden turvin on pyritty aloittamaan biokaasun tuotantoon tähtääviä projekteja esimerkiksi Sulawesin alueella. Mahdollisuus myös pienimuotoisen biomassavoimaloiden rakentamiseen Indonesian kaukaisemmillekin saarille on olemassa ja hyvä. Indonesian biomassatuotanto on kiinnostava myös suomalaisille yrityksille.
Merien suojelu osa kokonaisuutta
Meri on Indonesialle tärkeä elinkeinon lähde turismiyrittäjästä kalastajaan. Monessa suhteessa meri on ollut itsestäänselvyys – aina läsnä – mutta sen arvoa on ruvettu ymmärtämään viime vuosina paremmin. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja erityisesti merien suojelua koskeva 14. tavoite on Indonesialle hyvin tärkeä. Indonesia on tällä hetkellä maailman toiseksi suurin muovijätteiden tuottaja Kiinan jälkeen ja tilanteen muuttamiseen tarvitaan paljon pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä. Suuri osa Indonesian tuottamasta muovijätteestä päätyy kaatopaikkojen ohella jokien kautta mereen ja Indonesian rikas merenalainen maailma tuhoutuu vähitellen muovijätteen huuhtoutuessa paratiisisaarten rannikoille.
Indonesian hallitus on ymmärtänyt meren ja kierrätyksen arvon ja asettanut kunnianhimoisen tavoitteen: meren muovijätteen vähentämisen ja uudelleen käsittelyn 70-prosenttisesti vuoteen 2025 mennessä. Tavoite on massiivinen, mutta ei mahdoton. Hallinnon sitoutumisen ohella tärkeää on löytää aktiiviset paikalliset yhteistyökumppanit, joiden kanssa kehittää kestäviä ratkaisuja muovijätteiden vähentämiseksi. Onnistuminen merialueiden kiertotaloudessa on tärkeää Indonesian elinkeinoelämän kestävyydelle tulevaisuudelle.
Perehtyminen kiertotalouteen ja sen laajempaan merkitykseen ympäristön kestokyvylle muuttaa jokapäiväisiä kulutustottumuksia ja ajattelumaailmaa Indonesiassa hitaasti, mutta varmasti. Tavoitteellisella toiminnalla ja yhteistyöllä Indonesialla on mahdollisuuksia nousta Kaakkois-Aasian kiertotalouden kärkimaiden joukkoon.
