Maailman kauppajärjestö WTO:n vuotuinen sidosryhmätapahtuma Public Forum toi yhteen hallitukset, yksityisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan, akatemian ja kauppaan liittyvistä kysymyksistä kiinnostuneet kansalaiset. Tänä vuonna teemana oli ”Towards sustainable and inclusive recovery” eli ”Kohti kestävää ja inklusiivista elpymistä”, viitaten erityisesti koronapandemian jälkeiseen aikaan.
Kauppasektorilla ainutlaatuinen foorumi keräsi neljän päivän aikana noin 3200 osallistujaa monenvälisen kauppapolitiikan ytimeen, WTO:n päämajaan Geneve-järven rannalle. Vaikka sateinen sää ei suosinut, yhteensä 147 sessiota tarjosivat kiinnostavia näkökulmia kaupan roolista eri sektoreilla, ja keskustelut sekä uusien että jo tuttujen kontaktien kanssa sessioiden välillä pitivät tunnelman korkeana.
Suomesta mukana olivat ulkoministeriön edustajien lisäksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Metsäteollisuus ry.
Koko Public Forum -ohjelma sekä nauhoitteita osasta sessioita löytyy WTO:n verkkosivuilta.
Haasteita riittää, monenvälinen yhteistyö tärkeää
Kauppa-agenda ei ole pelkkää kauppaa vaan se linkittyy monen yhteiskuntien kannalta keskeisen sektorin kehitykseen ja toimintaan. Tämä näkyi myös Public Forumin tapahtumissa, jotka käsittelivät kauppajärjestelmän ja WTO:n tulevaisuutta, monenvälistä yhteistyötä, innovaatioiden ja teknologian merkitystä, digitaalista kauppaa, ilmastokysymyksiä, ruoantuotantoa, maataloutta, terveyskysymyksiä, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja naisten tasapuolisia taloudellisia mahdollisuuksia.
WTO:n pääjohtaja Ngozi Okonjo-Iweala korosti, että ”maailma on tällä hetkellä erittäin vaikeassa tilanteessa. Edessämme on turvallisuus-, ilmasto-, energia- ja ruoanhintashokkeja.”
Hän peräänkuulutti uudenlaista ajattelua. Vaikka maailmanlaajuinen taantuma on nurkan takana, tulee pääjohtajan mukaan jo pohtia elpymistä ja sitä, miten talous palautetaan kasvu-uralle. Pääjohtajan mukaan viime kesäkuussa järjestetty 12. ministerikokous oli osoitus siitä, että monenvälinen kauppajärjestelmä on WTO:n 164 jäsenelle tärkeä. Vaikka tilanne oli haastava, jäsenmaat onnistuivat kokoontumaan saman pöydän äärelle ja saavuttamaan myös tuloksia.
Suomi nousi esille erityisesti ympäristön kannalta kestävä kehityksen osaajana
Ympäristökysymykset ovat nousseet uudella tavalla kauppapoliittiselle agendalle. Kestävän kehityksen agenda oli vahvasti läsnä myös Suomen järjestämissä tapahtumissa, joissa keskeinen teema oli kiertotalous. Keskustelun WTO:ssa todettiin olevan aivan eri tasolla kuin vielä 10 vuotta sitten.
Suomen energiasiirtymän, kiertotalouden ja kauppapolitiikan yhteyksiä käsittelevä sessio järjestettiin yhteistyössä vaikuttavan energiasiirtymän uusiutuviin energianlähteisiin tehneen Uruguayn kanssa. Suomen osalta nostettiin tavoite hiilineutraaliuudesta vuonna 2035 sekä tarve energiasiirtymän lisäksi keskittyä raaka-aineiden käyttöön ja kiertotalouteen jo suunnitteluvaiheessa. Maailman talousfoorumi WEF:n asiantuntija korosti, että osa ratkaisuista voi olla yksinkertaisia: erilaiset moottorit ja koneet käyttävät suuren osan sähköstä ja niitä pidetään usein käynnissä eri laitoksissa täydellä teholla myös silloin kuin vähempi riittäisi. (Sähköistäminen edistää ympäristötavoitteita vain, kun käytetään uusiutuvia energianlähteitä, mutta niihinkin liittyy ongelmia esimerkiksi akkujen tuotannon osalta.)
Tullien ulkopuolisten kaupan esteiden todettiin olevan merkittävä este kiertotaloudelle ja ympäristötuotteiden ja –palveluiden kaupalle. Sääntelylle on usein syynsä, mutta harmonisoinnille on tarvetta ja tätä työtä tulee tehdä niin WTO:ssa kuin muissakin relevanteissa kansainvälisissä järjestöissä.
Toinen Suomen sessio käsitteli kiertotalouden mahdollisuuksia tekstiilisektorilla. Tilaisuudessa julkaistiin Sitran tilaama uusi tutkimus aiheesta.
Keskustelussa korostettiin suunnittelun ja uusien innovaatioiden merkitystä sekä tarvetta tarkastella tuottajamaiden erilaisia lähtökohtia tarkemmin. H&M kertoi kunnianhimoisista tavoitteistaan kiertotalouden suhteen, hyvänä esimerkkinä keskustelussa mainittiin myös suomalaisyritys Infinited Fiberin kehittämä uusi kuitu.
Vietnamin suurlähettiläs korosti tekstiilisektorin merkitystä maan kehitykselle, mutta myös maan hallituksen suunnitelmista tehdä kehityksestä kestävämpää. EU:n vireillä oleva kestävän tuotepolitiikan uudistus tekee aiheesta erityisen ajankohtaisen myös suomalaisyrityksille.
Digitalisaatio ja sähköinen kauppa puhuttivat
Digitalisaatiota ja sähköistä kauppaa käsiteltiin pääasiassa käynnissä olevan sähköisen kaupan useanvälisen –prosessin sekä informaatioteknologiasopimuksen (ITA) mahdollisen uudistamisen näkökulmista. Paneelien järjestäjätahojen kirjo oli laaja, mukaan mahtui tapahtumaan luonteen mukaisesti eteenpäin katsovia näkemyksiä, mutta myös melko protektionististen toimijoiden organisoimia tapahtumia. Erityisesti sähköistä kauppaa lähestyttiin potentiaalisten haittavaikutusten tulokulmasta, tavarakaupasta kuultiin muutamia näkemyksiä, jotka jäivät hieman puutteellisiksi globaalien arvoketjujen toiminnan näkökulmasta – muistoksi jäi mm. EU:n digitalisaalista kolonialismia kuvaava muistio. Käytävillä tunnelma oli kuitenkin myönteisempi. ITA-sopimuksen päivitykseen suhtaudutaan myönteisesti ja sen katsotaan voivan puhaltaa tuulta multijärjestelmän purjeisiin. Sähköisen kaupan osalta lokalisaatiovaatimukset ja rajaan ylittävän data ovat todelliset vaikeat kysymykset, muu on helposti ratkaistavissa tai jo ratkaistu. Näistä ja muista kauppapolitiikan kannalta keskeisistä aiheista on jo vuosia käyty keskustelua myös mm. YK:n internetin hallintofoorumin puitteissa.
WTO:n uudistaminen vahvasti esillä
WTO:n 12. ministerikokouksessa kesäkuussa jäsenet sitoutuivat WTO:n kolmen funktion eli neuvottelu-, monitorointi- ja riitojenratkaisufunktioiden uudistamiseen, mukaan lukien täysin toimivan riitojenratkaisujärjestelmän palauttamiseen 2024 mennessä. Uudistamisen sisällöstä on jäsenmaiden kesken kuitenkin vielä hyvin eri näkemyksiä.
WTO:n uudistaminen oli vahvasti esillä eri näkökulmista monissa Public Forumin tapahtumissa. Pääjohtaja Ngozi noteerasikin, että tämä oli kaikkein eniten sidosryhmäosallistujien suunnalta kuulemansa prioriteetti. Pääjohtaja myös harkitsee säännöllisempien sidosryhmäkonsultaatioiden järjestämistä mm. tästä aiheesta.
Yksi kiinnostavimmista WTO:n uudistamista koskevista tapahtumista tarkasteli aihetta geopolitiikan paluun näkökulmasta. Keskustelussa tuli esillä, kuinka vahvaa WTO:ta tarvitaan entistä enemmän ja järjestöä on uudistettava pienin askelin. WTO:n uudistamisessa ei ole kyse vain institutionaalisesta uudistamisesta vaan siitä, miten WTO navigoi geopolitiikan maailmassa: myös ei-samanmielisten on oltava mukana. Isojen pelurien järjestelmien perustavanlaatuiset erot ja jännitteet tekevät uudistamisesta haastavaa. Jos WTO:n ”ruisleipätyön” mekanismia eli komiteoissa tapahtuvaa kauppahuolten käsittelyä vahvistetaan ja tehdään hyödyllisemmäksi, voi se auttaa lieventämään jännitteitä. Uusia sääntöjä voidaan luoda niillä alueilla, joilla yhteistyö on mahdollista, kuten sähköinen kauppa ja kauppa ja ympäristö/ilmasto. Toisaalta puhuttiin sen hyväksymisestä, että WTO:n uudistamisella on rajansa – minkään aiheen, kuten valtiontukien uudistamisen, ei tulisi olla kuitenkaan tabu, vaikka kyse olisikin vain luottamusta luovasta dialogista, eikä vielä sääntöjen luomisesta. Monenväliselle kauppajärjestelmälle ei ole olemassa todellista vaihtoehtoa. Eräs elinkeinoelämän edustaja painotti tilaisuudessa, että on varjeltava sitä järjestelmää mitä meillä on, tulisi olla pragmaattinen ja välttää kurkottamasta liian korkealle.