Suomi tukee kansainvälisten järjestöjen kautta kehitysmaiden kapasiteettia käydä kauppaa ja kehittää omaa talouttaan. Kauppaa tukevan kehitysyhteistyön (Aid for Trade) tarkoitus on luoda työpaikkoja, tukea kannattavan liiketoimintaympäristön ja tuotannon kehittämistä ja tätä kautta vähentää köyhyyttä ja edistää kestävää kehitystä. Mikro-, pienet ja keskisuuret yritykset ovat merkittävä työllistäjä kehitysmaissa, ne tarjoavat globaalisti yli 70% työpaikoista, ja niillä on merkittävä rooli osana tuotteiden arvoketjuja. Suomi painottaa erityisesti tukea naisille ja vähiten kehittyneille maille. Kuluneen syksyn aikana kävimme tutustumassa Suomen tärkeimpiin kumppaneihin ja niiden työhön maatasolla. Tervetuloa virtuaalimatkalle Ghanaan, Kambodžaan ja Laosiin!

Suomi tukee kauppaa tukevan kehitysyhteistyön (Aid for Trade) avulla kehittyvien maiden yritystoimintaa, liiketoimintaympäristön uudistuksia, mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin kauppaneuvotteluihin, energiantuotantoa ja kaupankäyntikapasiteettia. Aid for Trade -tuki monenkeskisten järjestöjen ja ohjelmien kautta on noin kuusi miljoonaa euroa vuonna 2022.

Säännöllinen yhteydenpito yhteistyökumppaneihin on päivittäistä, mutta myös matkoja tuen kohdemaihin tehdään aika ajoin. Matkoilla tutustutaan siihen, mitä Suomen tuella on saatu aikaan ja millaiset olosuhteet paikan päällä ovat. Pelkkä raporttien lukeminen ei aina anna tarvittavaa kokonaiskuvaa paikallisista haasteista ja parhaista ratkaisuista niihin. Matkoilla tavoitteena on siis sekä seurata että kehittää Suomen antaman tuen kehitysvaikutuksia. Tässä jutussa kuvataan esimerkkejä Suomen antamasta tuesta, joka ohjautuu kansainvälisten järjestöjen kautta Ghanassa, Kambodžassa ja Laosissa.

Tukea naisten ja nuorten omistamille yrityksille

Ghanassa Suomen rahoittamat järjestöt Kansainvälinen kauppakeskus (International Trade Centre, ITC), YK:n teollisen kehityksen järjestö (The United Nations Industrial Development Organization, UNIDO) ja kansainvälinen työjärjestö (The International Labour Organization, ILO) tekevät töitä esimerkiksi start up -yritysten innovaatiotoiminnan kehittämiseksi, kaakaon arvoketjun kehittämiseksi sekä työntekijöiden oikeuksien ja työolosuhteiden parantamiseksi.

ITC on yksi merkittävimmistä Suomen yhteistyökumppaneista Aid for Trade -työssä. Sen erityisosaaminen on pienten ja keskisuurten, erityisesti naisten ja nuorten omistamien ja johtamien, yritysten tukeminen. ITC:n toimintatapaan kuuluu verkostomainen toiminta keskeisten kumppaneiden kanssa kohdemaassa. Näin myös Ghanassa, jossa ITC vahvistaa kumppaneiden kapasiteettia esimerkiksi koulutusten kautta ja tuo eri toimijoita yhteen keskustelemaan vaikkapa pk-yritysten vientiin tai rahoitukseen liittyvistä haasteista tai sähköisen kaupan mahdollisuuksista ja siihen liittyvistä haasteista, joita etenkin pk-yritykset usein kohtaavat.

Ghanassa toimitaan erityisesti innovaatio- ja maatalousliiketoiminnan (ns. agribusiness) sektoreilla. ITC kiinnittää erityistä huomiota nuorten yrittäjien ja naisten osallistumiseen. Innovaatiosektorilla ITC tukee start up -yrityksiä tuotekehityksessä ja markkinoinnissa ja rahoittajien etsimisessä. Esimerkiksi Trotro Tractor -niminen startup on kehittänyt palvelun, joka yhdistää pienviljelijät ja maatalouskoneita vuokraavat toimijat yhteisen alustan puitteissa. Yritys osallistui äskettäin osana ITC:n yritysdelegaatiota Slushiin Helsingissä.

Maataloussektorilla, joka on Ghanassa merkittävä tulon lähde, pyritään kehittämään kestäviä tuotantoketjuja, lisäämään arvoa tuotteille ja innostamaan nuoria mukaan innovoimaan tuotteita sektorin tarpeisiin kuten sujuvan maksuliikenteen ratkaisut. Yritysyhteistyössä ITC auttaa löytämään uusia markkinoita, kehittämään pakkausten houkuttelevuutta ja parantamaan yritysten kilpailukykyä.

Kaakaopavuista suklaaksi

Ghanassa kaakaopuun siemen eli kaakaopapu on merkittävä vientituote ja maa on maailman toiseksi suurin kaakaopavun tuottaja. Keskeinen kysymys on, miten lisätä arvoa tälle tuotteelle. Länsi-Afrikassa tuotetaan 70% kaakaopavuista, mutta vain yksi prosentti valmiista suklaasta tulee sieltä. Näin myös merkittävä osa suklaan arvosta menee muualle kuin tuottajamaahan. Tässä onkin paljon potentiaalia työpaikkojen luomiselle ja kestävän tuotannon kehittämiselle.

Kaakaopapuarvoketjussa ITC tukee useita toimijoita kuten viljelijöitä, viljelijäyhdistystä, kaakaopavuntutkimusta ja suklaatehtaita. Kaakaopavun arvoketju on monimutkainen ja monta työvaihetta sisältävä prosessi, joka alkaa kaakaopapua tuottavalta tilalta, siirtyy eri prosessointivaiheiden kautta tuotantoon ja edelleen valmiiksi tuotteeksi. ITC:n työ eri kumppaneiden kanssa on sisältänyt esimerkiksi tiedonvaihtoa ulkomaisista markkinoista ja markkinoillepääsystä, viljelijöiden ja kaakaosektorin yrittäjien kouluttamista kestävistä tuotantomenetelmistä ja työlainsäädännöstä sekä kaakaopavun kehittämistyötä.

Maatalousektorin yritysten johtaminen on vahvistunut

UNIDO tukee Ghanassa kotimaisen suojavälinetuotannon kehittämistä, maatalouden arvoketjujen kilpailukyvyn ja tuotteiden laadun parantamista, muovin käytön kehittämistä kiertotalouden mukaiseksi, energiatehokkuuden vahvistamista ja elohopeavapaan kullan tuotannon kehittämistä. Esimerkiksi maataloussektorin mikro-, pien- ja keskisuurten yritysten johtaminen on vahvistunut, tuotannon arvo on noussut, teknologiaa ja innovaatioita hyödynnetään aikaisempaa enemmän, yritykset ovat saaneet tuotteitaan kansainvälisille markkinoille ja tuotteet vastaavat paremmin kuluttajien ja markkinoiden vaatimuksia.

Ele Agbe Company on yksi UNIDOn hyödynsaajista Ghanassa. Kosmetiikka-alan yrityksen perusti ghanalainen Comfort Adjahoe Jennings vuonna 1996. Nykyisin hän työllistää omassa yrityksessään seitsemän paikallista ihmistä, joista kuusi on naisia. UNIDO on tukenut yrityksen ponnisteluita lisäarvon tuottamiseksi ja kansainvälisille markkinoille pääsemiseksi. Yrityksen vienti suuntautuu erityisesti Japaniin ja USA:han. Adjahoe Jennings painotti UNIDOn roolia erityisesti teknisen yhteistyön saralla sekä yhteydenpidossa viranomaisten suuntaan: ruohonjuuritason yrittäjillä ei useinkaan ole valmiuksia menestyksekkäästi kohdata viranomaisia ja standardointi- tai patenttitoimistoja, koska ”yhteinen kieli puuttuu”. Yrityksellä on ISO 9001-2015 ja Reilun kaupan sertifikaatit.

Huomio työntekijöiden oikeuksiin

ILO työskentelee Ghanassa politiikkatasolla hallituksen sekä työantaja- ja työntekijäliittojen kanssa. Ghanassa 90 prosenttia työpaikoista on epävirallisella sektorilla, mikä on erityinen haaste työntekijöille itselleen mutta myös valtion kehittämisen kannalta. Esimerkiksi yrityksen rekisteröiminen ja siihen liittyvä byrokratia ovat monelle este. Toisaalta työntekijöiden oikeuksista ei ole riittävästi tietoa. Lisäksi lapsityö vaarallisine muotoineen on edelleen haaste erityisesti kaakao- ja kaivannaissektoreilla. ILO-hankkeen kautta puututaan mm. näihin haasteisiin. Työelämäoikeuksien toteutumisella on kasvava merkitys Ghanalle tärkeillä vientimarkkinoilla kuten EU:ssa, joka valmistelee asianmukaista huolellisuutta tuotantoketjuissa koskevaa sääntelyä.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet avainasemassa

EIF-ohjelman (Enhanced Integrated Framework) päätavoite on vahvistaa köyhimpien kehitysmaiden (LDC) kaupankäyntikapasiteettia. Se toimii mm. Laosissa ja Kambodžassa, joissa on saatu merkittäviä tuloksia aikaan. EIF:n työssä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ovat avainasemassa kestävien ja vaikuttavien tulosten saavuttamiseksi. Maatasolla kauppaministeriöillä on keskeinen rooli, ja tavoitteena on vahvistaa julkisen sektorin toimintakykyä niin, että se pystyy parhaalla mahdollisella tavalla vahvistamaan maan kaupankäyntikykyä ja tukemaan yrityksiä, jotka useimmiten ovat kauppaa käyviä toimijoita.

Yritykset ovat myös niitä, jotka kytkevät pientuottajat arvoketjuihin ja markkinoihin. Yritysten kanssa yhteistyö voi olla esimerkiksi koulutusta, webinaareja, tukea messuosallistumisiin, siemenrahoitusta innovaatiokilpailujen kautta, kumppanuuksia toiminnan laajentamiseksi, verkostoja ja politiikkadialogia viranomaistahojen kanssa. Suomen näkökulmasta paikallisen elinkeinoelämän ja yritysten toiminnan vahvistaminen ovat hyvin konkreettista kehityspolitiikkaa, koska yritykset luovat työpaikkoja ja työ tuo monenlaista hyvinvointia ihmisille.

Mukana projekteihin tutustumassa olivat: ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston neuvonantaja Mika Vehnämäki, Suomen Genevessä sijaitsevan pysyvän edustuston lähetystöneuvos Anna Vitie ja ulkoasiansihteeri Anna Rautvuori, sekä Wienin suurlähetystöstä ulkoasiansihteeri Virpi Turunen.