Härät, jalkapallo ja aurinko ovat yhä Espanjaan useimmin liitettäviä attribuutteja. Tänä vuonna talouskriisi oli ensimmäistä kertaa useimmin mainittujen ominaisuuksien joukossa Espanjan maakuvaa koskevassa kyselyssä.
Nyt kai voidaan jo puhua Espanjan kohdalla hyvässä vauhdissa olevasta entisestä kriisimaasta. Mielikuvien muokkaamisen ohella talouskriisi pakotti Espanjan toimeenpanemaan rakenneuudistuksia, joiden avulla muun muassa vienti- ja turismiluvut ovat viime vuosina kohonneet ennätyslukemiinsa.
Pankkitukipaketin avulla romahduksen partaalla ollut pankkijärjestelmä saatiin tervehdytettyä. Pahimpinakin vuosina säilynyttä jonkinlaista talouden perustaa on onnistuttu vahvistamaan.
Todellisuus muuttuu mielikuvia nopeammin
Taantumasta Espanja pääsi 1,5 vuotta sitten, ja suunta on ollut kohtuullisen hyvä. Yksi suurista kysymyksistä on ollut, koska rahoitusmarkkinat piristyvät ja talouden elpyminen alkaa näkyä myös espanjalaisten kulutuksessa.
Tämä onkin nyt tapahtumassa – ennakoitua nopeammin.
Viime kuukausina analyytikot ovat kilvan nostaneet Espanjan BKT:n kasvuennusteita. Vielä syksyllä 2,0 prosentin ennustetta vuodelle 2015 pidettiin optimistisena, nyt väläytellään jo 3,5 prosenttia. Euron heikkeneminen ja öljyn hinnan romahtaminen ovat antaneet kasvuun oman lisäpotkunsa.
Suurempi yllätys on kuitenkin ollut sisäisen kysynnän nopea kasvu, niin yksityisen ja julkisen kulutuksen, kuin myös investointien osalta. Syitä on useita, muun muassa verojärjestelmän uudistus, parantunut luotonsaanti ja luottamuksen vahvistuminen.
Seuraus on kuitenkin jo nähtävissä. Espanjassa on jälleen imua. Kansalaiset ovat alkaneet jälleen kuluttaa. Tuonti kasvaa ja yritykset pystyvät jälleen investoimaan.
Tuonti kasvoi Espanjassa vientiä nopeammin viime vuonna ensimmäistä kertaa vuoden 2006 jälkeen. Kysyntää on odotettavissa myös sellaisilla aloilla, joilla Suomella on vahvaa osaamista, kuten cleantech, ICT ja digitalisaatio, sekä terveysteknologia.
Maassa on kasvavaa potentiaalia kohdemarkkinaksi suomalaisille vientiyrityksille. Tämä on jo pantu merkille. Vienti Suomesta Espanjaan kasvoi vuonna 2014 edellisvuodesta 12 prosenttia. Vientiteollisuutemme onkin reagoinut nopeasti taloudessa tapahtuneeseen muutokseen!
Vuoden 2007 lukuihin palaaminen edellyttäisi kuitenkin nykyviennin kaksinkertaistamista.
Kestävän kasvun tiellä
Kotitalossani Madridissa on kuluneen vuoden aikana saneerattu viisi talon 20 asunnosta. Tavarahissi on ollut suuren osan ajasta varattuna sementtisäkkien kuljetukseen. Madridin ympäri kiertävän pyöräilyreittini varrella on viime syksyn jälkeen alkanut näkyä myös liikkeessä olevia nostureita.
Tilastot vahvistavat, että rakentaminen on viime syksystä asti ollut Espanjassa kasvussa. Samaan aikaan julkisuudessa on esitelty tulevia – massiivisiakin – infrastruktuurihankkeita.
Tämä yhdistettynä vientiä nopeammin kasvavaan tuontiin on saanut monet kysymään, onko Espanja matkalla takaisin 10 vuoden takaiseen aikaan, jolloin rakentaminen oli jokseenkin holtitonta, ja kauppataseen alijäämä vastasi 10 prosenttia BKT:sta. Ei ole, sanovat toiset.
Siinä missä vuonna 2008 nämä nähtiin talouskriisin aiheuttajina, nähdään ne nyt osoituksena kriisistä ulospääsystä. Vaaditaankin vielä paljon, jotta voidaan edes alkaa puhua ylikuumenneesta rakennussektorista. Kasvaneen viennin arvioidaan myös olevan rakenteellista.
Talousaiheisten seminaarien standardiesitykseksi on viimeisen puolen vuoden aikana vakiintunut sellainen, jossa puhuja esittää tukun sarjakuvamaisia ylöspäin osoittavia kuvaajia, ja toteaa lopuksi, että tilanne on positiivisista näkymistä huolimatta hauras.
Näin kieltämättä onkin. Työttömyysprosentti on yli 22 ja valtion velkaantuminen kasvaa edelleen. Myös poliittisessa kentässä on kuluvan vuoden aikana järjestettävissä vaaleissa odotettavissa suuria muutoksia.
Vauhtisokeutta tulee siis välttää. Tunnelma kuitenkin on, että kun liikkeelle on päästy, kannattaa sitä vauhtiakin hieman pitää yllä.
Niin, mikä taksikuski-indeksi?
Törmäsin termiin tammikuussa. Tuolloin eräässä Kreikkaa koskevassa Madridissa järjestetyssä seminaarissa espanjalainen panelisti perusti käsityksensä suomalaisten suhtautumisesta Kreikan tilanteeseen kolmen Suomessa häntä kuljettaneen taksikuskin kommentteihin. ”El taxista finlandés” – suomalainen taksikuski – olikin loppuseminaarin ajan jatkuva puheenaihe.
Olen viime aikoina jutellut parinkin espanjalaisen taksikuskin kanssa taloudesta. He ovat olleet optimistisia. Vedänkin tästä johtopäätöksen, että tulevina vuosina Espanjassa nähdään kasvava määrä mahdollisuuksia suomalaisyrityksille, ja Suomessa nähdään kasvava määrä espanjalaisia turisteja.
Ehkäpä se nykyviennin kaksinkertaistaminenkin olisi näihin havaintoihini perustuen mahdollista.