Venäjällä vuosi 2017 on julistettu ekologian vuodeksi ja ympäristöaiheet ovat nousseet poliittiselle agendalle. Kasvava jätteiden määrä, uusi lainsäädäntö, tarvittavien teknologioiden puute ja suuret investointitarpeet luovat liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisyrityksille.

Viime aikoina ympäristökysymykset ovat saaneet Venäjällä paljon huomiota. Presidentti Putinin mukaan ympäristöongelmista aiheutuvat kustannukset ovat vuosittain 6 – 15 prosenttia BKT:sta.  Erityinen huolenaihe on kasvava jäteongelma.

Vuonna 2014 IFC (International Finance Corporation) arvioi, että Venäjällä tuotetaan vuosittain 55–60 miljoonaa tonnia kiinteää kunnallisjätettä, noin 400 kiloa asukasta kohden. Tästä vain noin 7 prosenttia kierrätetään. IFC:n arvion mukaan Venäjä menettää vuosittain jopa miljardi euroa, koska ei hyödynnä jätevirtojaan.

Puutteellinen jätteenkäsittely on johtanut muun muassa luvattomien kaatopaikkojen leviämiseen. Vaarallisen jätteen kaatopaikkojen ylikuormitus uhkaa ympäristöä, mistä esimerkkinä voi mainita Suomenlahden läheisyydessä sijaitsevan Krasnyi Borin.

Ekologian vuoden prioriteetteina jätehuolto ja teknologian modernisointi

Suurin osa ekologian vuoden toimintasuunnitelman aktiviteeteista nojaa kahteen ympäristölakihankkeeseen: jätehuoltolain uudistukseen ja lakiin parhaan käytössä olevan teknologian käyttöönotosta.

Jätelain uudistuksella pyritään nostamaan kierrätysastetta. Lain mukaan jokaisen Venäjän alueen on laadittava jätteenkäsittelysuunnitelma ja valittava operaattori toteuttamaan sitä. Lain siirtymäaika päättyy 2019, mutta monet alueet ovat tekemässä uudistuksia jo kuluvana vuonna.

Laki asettaa kierrätyksen osalta myös yrityksille vaatimuksia, joita tehostetaan kierrätysmaksuilla ja investointikannustimilla.

Liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti jätesektorilla, riskit huomioiden

Ympäristövuoden hankkeisiin arvioidaan käytettävän noin 3 miljardia euroa, josta suurin osa yksityistä rahaa.

Suurimmat julkistetut investoinnit ovat neljän modernin jätteenpolttolaitoksen rakentaminen Moskovan alueelle ja yhden Kazaniin. Lisäksi suunnitelmissa on muun muassa rakentaa jätteenkäsittelylaitoksia, maisemoida kaatopaikkoja, modernisoida vedenpuhdistuslaitoksia ja kehittää ympäristömonitorointia.

Jätesektorilla suurimmat ongelmat ja mahdollisuudet ovat suurkaupunkialueilla, kuten Moskovassa ja Pietarissa. Moskovan alue tuottaa 20 prosenttia Venäjän jätteistä ja alueen tavoitteena on nostaa kierrätysaste 50 prosenttiin.

Kierrätyssektorin kehitys on Venäjällä alkuvaiheessa ja teknologioiden ja investointien tarve on suuri. Suomalaisilla yrityksillä on oikeaa osaamista Venäjän tarpeisiin, mutta kilpailu on kovaa ja realististen mahdollisuuksien löytäminen vaatii sinnikästä työtä.

Lisäksi säädösympäristön ja jätemarkkinoiden muutoksen tahtia on vaikea ennustaa, vaikka poliittista tahtoa asioiden korjaamiseen näyttäisi olevan nyt enemmän, kuin ennen. Alan suomalaisyrityksistä Venäjällä toimivat jo muun muassa kierrätysyritykset L&T ja Kuusakoski ja kierrätysmateriaaleja hyödyntävät UPM ja Huhtamäki. Venäjän Team Finland kartoittaa mahdollisuuksia suomalaisyrityksille – tervetuloa ottamaan meihin yhteyttä!