Likainen tarina Arabiemiirikunnista

2

Ystävieni kameli kuoli suolitukokseen syötyään liikaa muovia Abu Dhabin aavikolla. Abu Dhabin ja Al Ainin välisen moottoritien vieressä kulkee toinen tie, jolla ajaa öin ja päivin jatkuva kuorma-autojen karavaani keskelle erämaata perustetulle jätteiden kaatopaikalle.  Sinne jätteet kipataan ja saadaan näin pois ihmisten silmistä.

Kuva: Flickr.com
Tämä on esimerkki Arabiemiirikuntien jätteiden käsittelystä. Yksi suuri ongelma täällä on muovi ja ennen kaikkea ylipakkaaminen. Syyllistymme siihen Suomessakin, mutta täällä puhutaan vielä ihan eri mittaluokan pakkaamisesta.

Jos supermarketissa pakkaaja pakkaa ostokseni, saan kahdeksan muovikassia niiden kahden sijaan, joihin tavarani olisivat loistavasti mahtuneet. Parasta tietysti, jos oma kauppakassi olisi mukana. Tienvarsien muovikassien ja -pussien sekä muovipullojen tulva lainehtii vastaa kaikkien teiden varsilla.

Asiaan on havahduttu ja maan tavan mukaan on tehty strategia, jossa jätteidenkäsittelylle asetetaan todella kovat tavoitteet. Vuonna 2051 75 prosenttia kaikista jätteistä tulisi olla kierrätetty ja uudelleen käytetty.

Waste to Energy  -ratkaisuja haetaan

Yksi tapa käyttää yhdyskuntajätteitä on muuttaa ne energiaksi. Suurien laitosten lisäksi haetaan ratkaisuja pieniin joitakin kaupunginosia tai asuinalueita koskeviin Waste to Energy -ratkaisuihin.

Suomella olisi jätteidenkäsittelyn, jätteiden energiaksi muuttamisen ja kierrätyksen suhteen paljon annettavaa.

Sydän karrella olen pannut sanomalehdet, muovi- ja lasipullot ja biojätteen kaikki samaan roskapussiin, sillä kierrätys on täällä vielä aivan lapsen kengissä.

Kuva: Flickr.com
Tähänkin asiaan ollaan heräämässä ja yksi kansalaisjärjestö on alkanut tehdä ansiokasta työtä tällä sektorilla. Se järjestää muun muassa sanomalehtipaperin keräyksiä sekä Dubaissa, että Abu Dhabissa. Järjestö myös organisoi tempauksia, joissa kerätään tölkkejä ja muita kierrätykseen sopivia materiaaleja.

Matkaa vielä on

Keskeinen tehtävä on kuitenkin tietoisuuden lisääminen kierrätyksen ideologiasta, sillä tähän ilosanomaan ei täällä vielä ole havahduttu.

Kohderyhmäksi on valittu nuori sukupolvi, koululaiset ja opiskelijat. Järjestö muun muassa kannustaa kesälomallaan laiskana maleksivia opiskelijoita tekemään naapurustossaan yhdyskuntatyötä ja levittämään tietoa kierrätyksestä.

Tavoitteena on saada 20 naapuria mukaan kierrättämään. Kierrätyksen onnistumiseksi ja kierrätysmateriaalin hyödyntämiseksi tarvittaisiin tietysti niitä laitoksia, jotka pystyisivät käyttämään kierrätysmateriaalia raaka-aineenaan. Pieniä alkuja siis on, mutta matka on vielä pitkä.

Todella suuri ongelma on ruokajätteet. Arabikulttuuriin kun kuuluu, että ruokaa tarjotaan useita eri lajeja ja runsaasti.

Aavikolla piti aina varautua yllätyksenä tulevien karavaanien tuloon ja isännän velvollisuus oli syöttää ja juottaa vieraat ja heidän kamelinsa. Tämä tietysti tarkoittaa sitä, että jokaiselta, varsinkin juhla-aterialta jää ruokaa runsaasti yli.

Tähän asiaan on havahduttu siten, että esimerkiksi muutamat ravintolat keräävät ylijääneen ruoan annoksiksi, jotka sitten jaetaan köyhemmälle väelle.

Ramadanin aikana, jolloin ruoankulutus on huipussaan, vaikka syödä saakin vain öiseen aikaan, monet vauraat perheet perustavat talojensa ulkopuolelle aterioidensa jälkeen ruoanjakelupisteitä ja pystyttävät kylmäkaappeja.

Myös suuri asenteidenmuokkauskampanja ruokajätteen vähentämiseksi on käynnissä. Esimerkkejä ja ideoita ruokajätteen käytöstä otettaisiinkin täällä vastaan enemmän kuin mielellään.

 

Kommentit

Reetta Veinola-Tykkä 3 viikkoa sitten

Kiitos tästä artikkelista. Olen vuosien ajan jo seurannut Välimeren tilannetta eri turisti kohteissa ja sielläkin olisi niin paljon tehtävää. Nuorissa on tulevaisuus. Uskon vahvasti siihen että heidän kautta voimme vaikuttaa asenteisiin ja konkreettisiin pieniin asioihin joista muodostuu uusia ajatusmalleja ja ratkaisumalleja.
Tällä hetkellä omien lapsieni kanssa kehitän ideaa joka innostaisi jo lapsia leikin voimin kierrättämään muissa maissa kuin Suomessa. Siihen on vielä matkaa, mutta pienikin esimerkki voi tuoda valtavan aallon innostukseen. Erityisesti olen huolissani kuinka paljon tästä jätteestä eri sää olosuhteiden takia päätyvät meriimme. Muovi jos jokin ei kuulu sinne. Kuinka monta videota tarvitaan kilpikonnista joiden sieraimista revitään esim.pillejä tai muovipusseja. Ei enään yhtäkään.Tarvitsemme toki taustalle myös struktuurin joka ottaa vastuun kierrätyksestä. Ei riitä että hotelleissa olevat roskikset ovat silmän lumeeksi asiakkaille, kun todellisuudessa niiden kerääjät dumppaavat ne samaan kasaan. Ja pois silmistä. Se on surullista.
Uskon että vielä on mahdollisuus kääntää tämä urakka voitoksi.

Henri Horn 3 viikkoa sitten

Kiertotalous, bioenergiaratkaisut sekä jätelogistiikka ovat suomalaisen ilmastoviennin kulmakiviä. Vaikka kehitysyhteistyössä pääpaino on edelleen syrjäseutujen energiapalvelujen edistäminen, muhii urbaaniympäristössä valtava kaupallinen vientipotentiaali. Jätteen hyödyntäminen ja käyttö energiantuotannossa kohdannut suurinta kysyntää.
Energy & Environment Partnership -hankkeidemme kautta edistetään esimerkiksi biokaasun tuotantoa Vietnamissa ja Etelä-Afrikassa, kaatopaikkakaasun talteenottoa Sambiassa ja biojätteen jalostamista ruoanvalmistuksessa käytettäväksi biohiileksi Tansaniassa. Aktiivisista yrityksistämme jyväskyläläinen BioGTS teki juuri historian suurimman kauppansa Kiinaan.
https://biogts.com/fi/uutiset/biogts-oylle-tilaus-biokaasulaitoksesta-kiinaan/
Biokaasulaitos ei vain

Vaikka sekä taloudelliset että ympäristösyyt vahvasti puoltaisivat energia- ja resurssitehokasta jätehuoltoa, suurin haaste on kuitenkin ajattelutavan muutos. Suomessakin jätteiden lajittelu on monelle kotitaloudelle vielä liian monimutkaista. Kulttuurimuutos vaatii kovia toimenpiteitä, kuten case Rwanda osoittaa:
https://www.nytimes.com/2017/10/28/world/africa/rwanda-plastic-bags-banned.html
Henri Horn
energianeuvonantaja KEO20

Leave a Reply