Ajattele elmukelmua eväsleipäsi ympärillä. Elmukelmua huomattavasti ohuempaa ja kestävämpää kelmua valmistetaan Itä-Slovakiassa lumihuippuisen Tatra-vuoriston helmassa. Kuulostaako marginaaliselta? Todellisuudessa kaukana siitä – tätä kalvoa tarvitaan kondensaattoreissa, joita käytetään lähes kaikissa sähköteknisissä laitteissa, esimerkiksi Kiinan valtavissa patohankkeissa, tuulivoimaloissa, smart grideissä ja ekoautoissa.
Suomalais-slovakialaisen yhteisyrityksen Terichemin/Tervakoski Films Groupin tehtaan uuden tuotantolinjan avajaisiin tammikuussa osallistui arvovaltainen nelikymmenhenkinen joukko aina Slovakian kauppaministeriä myöten. Eikä ihme, sillä yrityksen 20 miljoonan euron lisäinvestointi ja uudet työpaikat olivat hyvin tervetulleita.
Maailman ohuimman, vain kahden mikrometrin paksuisen polypropeenikalvon kehittely ja teollisen mittakaavan tuotanto ovat vaatineet vuosikymmenien työn, joka nyt kantaa hedelmää. Suomalaiseen muoviteollisuusalan perheyritykseen, Rani Plastiin, kuuluva Tervakoski Films -yritysrypäs on alansa globaali markkinajohtaja. Yrityksellä on tuotannollista toimintaa Slovakian lisäksi myös Suomessa, Ukrainassa, Venäjällä ja Ruotsissa.
Slovakiaan yritys tuli jo 20 vuotta sitten, heti kun se oli mahdollista. ”Yrityksemme oli tuolloin ensimmäinen vasta itsenäistyneeseen Slovakiaan tullut suomalaisyritys”, kertoo hallituksen puheenjohtaja Mikael Ahlbäck. Suhteita silloisessa Tsekkoslovakiassa sijainneeseen kilpailijaan oli alettu viritellä jo muutamaa vuotta aiemmin ja yhteisyritys perustettiin heti, kun se oli mahdollista. Omistussuhteet ovat olleet alusta alkaen 50–50 samoin kuin päätäntävalta yrityksen asioissa. Nimeksi valikoitui Terichem/Tervakoski Films Group.
Tervakoski Films Groupin jälkeen Slovakiaan on tullut yli kolmekymmentä muutakin suomalaisyritystä kuten YIT, Peikko, Ramirent ja Ruukki, investointeja on tehty pitkälti yli 100 miljoonan edestä. Ehkä vieläkin merkittävämpää on, että suomalaisyritykset ovat Slovakiassa merkittäviä työnantajia, onhan maan työttömyysprosentti 14. Esimerkiksi Terichem työllistää jo yli 300 henkeä.
Polypropeenikalvon suurimpia ja tunnetuimpia asiakkaita ovat muun muassa yli sadassa maassa toimiva ABB, joka on maailman suurin tuulimyllyjen valmistaja sekä Alstom ja Siemens. Kalvosta valmistettuja kondensaattoreita käytetään esimerkiksi laitteissa, joita tarvitaan syötettäessä tuulimyllyjen tuottamaa sähköä sähköverkkoon.
ABB:n johtaja Birger Drugge avasi kondensaattorin käsitettä asiaa tuntemattomille mielenkiintoisella olutvertauksella. Olutlasin pinnalla on vaahtoa, vaikka sille ei ole varsinaisesti käyttöä. Kyseessä on siis sivutuote. Samaa tapahtuu sähköverkoissa, monet laitteet tuottavat systeemiin ”vaahtoa”. Kondensaattori on puolestaan laite, joka eliminoi tämän ”vaahdon”. Näin koko sähköverkon kapasiteetti saadaan hyötykäyttöön. Tämänkaltaisilla tuotteilla on valtavat kasvunäkymät taisteltaessa ilmastonmuutosta vastaan ja etsittäessä keinoja tuottaa ja kuluttaa energiaa vähemmän ja tehokkaammin.
Tehtaaseen tutustumassa
”Ehkä jo 8000”, vastaa pikkukaupan myyjä kun kysyn, kuinka paljon Svitissä on asukkaita. Pikkukaupunki sijaitsee kauniilla paikalla, mutta antaa ensivaikutelman neuvostoliittohenkisestä teollisuuskaupungista, jonka keskustaa hallitsee valtava kemian alan tehdas Chemosvit, Svitin merkittävin työllistäjä.
Chemosvitin tehdasalueelle ajetaan sisään bussilla. Tervakoski Films Group/Terichem valmistaa täällä kondensaatorikalvojen lisäksi myös pakkauskalvoa esimerkiksi mikroaterioihin ja elintarvikepakkauksiin. Kutsuvierasbussi pysähtyy uusimman tehdashallin eteen. Bussista purkautuneet ihmiset puetaan suojavarusteisiin, kengissä ollut lika jää eteisen tarramattoon.
”Tehdashalli on äärimmäisen puhdas, ilmastointilaitteissakin on erikoissuodattimet”, kertoo Jaroslav Mervart, Chemosvitin hallituksen puheenjohtaja. Täällä kaikkialla on valkoista ja läpikuultavaa. Käytävien reunoilla on valtavia säkkejä, joissa lukee Borealis. ”Tämä on meidän tuotteemme, polypropeenikalvon raaka-aine, jonka koostumuksen olemme kehitelleet yhdessä”, kertoo toimitusjohtaja Mark Garrett Borealikselta.
Myöhemmin opimme, että kyseessä ei ole mikä tahansa tilausraaka-aine, vaan vuosien tieteellis-teknisen yhteistyön tulos. Raaka-aine, josta voi valmistaa maailman ohuinta kalvoa. Aineen tulee olla sekä kestävää että venyvää. Tervakoski Filmsillä on raaka-aineeseen toistaiseksi yksinosto-oikeus, mikä takaa yritykselle varsin vankan jalansijan maailmanmarkkinoilla jatkossakin.
Mikael Ahlbäckin ja kauppaministeri Tomas Malatinskyn avajaispuheen pääviesti on, miten hyvin suomalais-slovakialainen yhteisyritys on menestynyt ja kuinka tärkeä lisäinvestointi Svitiin on. Ahlbäck mainitsee yrityksen oppineen läksynsä. Myös Intiaa lähempänä on paikkoja, joissa asioita voi tehdä laadukkaammin ja kokonaisedullisemmin. Lisäksi Slovakia sijaitsee Keski-Euroopan sydämessä, logistisesti tärkeässä paikassa. Kauppaministeri Malatinsky leikkaa satiininauhan ja symbolisesti käynnistää tuotantolinjan.
Tervakoski Films Groupin suomalainen johtaja, Svitiin pysyvästi asettunut Ilkka Penttilä korostaa yhteistyöhenkeä, joka on koko toiminnan perusta. Se perustuu avoimuuteen, rehellisyyteen, vastuullisuuteen ja luottamuksellisuuteen.
Asian korostaminen on epäilemättä tärkeää, samoin kuin yhtiön nollatoleranssi korruptiolle, onhan Slovakia sentään Transparency Internationalin vertailun mukaan EU-28n viidenneksi korruptoitunein maa. Kaikki on kuitenkin suhteellista, kuten eräs liikemies totesi. Kokonaisuus ratkaisee, sijainti, poliittinen vakaus ja kokonaiskustannukset tulee huomioida.