Oli ilo lukea hiljattain Hesarista asuinkaupungistani Méxicosta kertova juttu, joka kertoi siitä modernista, kehittyneestä ja huolettomasta Meksikosta, jolla pyyhkii hyvin.

Jutussa kuvaillaan, kuinka meksikolaiset juovat kolmen ja puolen euron erikoiskahveja kahvilan terassilla, ajavat kaupunkipyörillä ja viettävät raukeita iltapäiviä puistoissa pussaillen.

Ei niin, että kolmen ja puolen euron hinta kahvista olisi hyvä asia, mutta huomaan usein joutuvani puolustuskannalle yrittäessäni kertoa kotimaahan, millainen maa Meksiko on asua.  Paljon useammin uutiset nimittäin kertovat huumekartelleista, murhista ja kurjuudesta.

Molemmat Meksikot ovat totta. Meksiko on samaan aikaan moderni ja perinteinen, turvallinen ja vaarallinen, hyvinvoiva ja köyhä. Riippuu missä ollaan ja kenen näkökulmasta asiaa katsotaan.

Otetaan esimerkiksi turvallisuus. Meksiko on suuri maa ja turvallisuustilanne vaihtelee alueittain. Yúcatanin osavaltiossa henkirikoksia tehdään väkilukuun suhteutettuna suurin piirtein yhtä paljon kuin Suomessa.  Tämä kartta, jossa Meksikon osavaltioiden henkirikostilastoja verrataan maailman eri valtioihin, antaa parempaa kuvaa tilanteesta. Pääkaupungissa murhia tehdään suunnilleen yhtä paljon kuin Mongoliassa. Mikäli tämä tiedonmurunen nyt kertoo jotakin. Hiekkarannoista ja luksushotelleistaan tunnettu Acapulco taas löytyy maailman murhapääkaupunkien listalta.

Seuraavaa tavoitetta ei löydy Meksikon hallitusohjelmasta, joten älkää lukeko sitä kirjaimellisesti: Meksiko haluaa, että erikoiskahveista ja huolettomasta puistoissa makoilusta tulisi todellisuutta entistä useammalle ja kurjuuden ja rikosten Meksikosta yhä harvemmalle. Tai ainakin mahdollista, sillä kukin toki käyttäköön rahansa ja aikansa mihin haluaa.

Lisää taloudellista hyvinvointia, vähemmän rikollisuutta ja oikeudenmukaisempi yhteiskunta siis.

Helpommin sanottu kuin tehty. Katsotaanpa tarkemmin, miten hanke etenee.

Meksikon hetki

Kun Meksikon massiivisia rakenteellisia uudistussuunnitelmia talouden, opetuksen, oikeuden ja politiikan alalla esiteltiin kansalle, presidentti Enrique Peña Nieto puhui ”Meksikon hetkestä” – käsillä olevasta mahdollisuudesta, johon tarttumalla Meksiko voisi päivittää taloutensa ja yhteiskuntansa ja nousta viimeinkin potentiaalinsa tasolle.

Siitä on nyt kaksi ja puoli vuotta. Meksiko on ajanut läpi 11 uudistusta, joista useimmat perustuslaillisella tasolla. Muutama on vielä pöydällä.

Muutos ei ole kuitenkaan käynyt helposti eikä nopeasti. Talous ei ole ainakaan vielä lähtenyt lentoon. Meksikon bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 2,1 prosenttia ja sitä edellisenä 1,4 prosenttia – reilusti alle tavoitteiden. Öljyn maailmanmarkkinahinnan lasku on pakottanut valtion leikkaamaan tämän vuoden budjettiaan.

Järjestäytynyt rikollisuus, korruptio ja rankaisemattomuus ovat edelleen polttavia ongelmia.

Koska se Meksikon hetki koittaa, Meksikossa kysellään – vai menikö se jo?

Kohti parempaa Meksikoa

Jo uudistusten läpiajaminen lainsäädännön tasolla oli historiallinen saavutus – vääntö kongressissa ja kaduilla on ollut kova. Nyt on alkanut toinen yhtä tärkeä vaihe, uudistusten toteutus. Vasta se näyttää reformien vaikutuksen.

Jos kaikki menee suunnitellusti, pitäisi Meksikossa tulevaisuudessa olla paremmin koulutettu nuoriso, vahvempi talous ja vähemmän köyhyyttä. Uudistukset avaavat vuonna 1938 kansallistetun öljy- ja kaasusektorin, purkavat televiestintäsektorin monopolit, lisäävät pankkien lainanantoa ja päivittävät opetusjärjestelmän. Korruptioon puututaan tehokkaammin ja rikosoikeutta uudistetaan.

Hallitus odottaa seuraavina vuosina kymmenien miljardien dollarien investointeja etenkin energia-, televiestintä- ja rahoitussektoreille. Viime vuonna se julkisti 450 miljardin euron suuruisen infrastruktuuriohjelman. Talouskasvun odotetaan kiihtyvän tänä vuonna öljynhinnan laskusta huolimatta, joskaan ei vielä kovin paljon.

Kehittyneiden maiden talousjärjestö OECD julkaisi tammikuussa Meksikoa koskevan raporttinsa, joka on rohkaiseva. Pääsihteeri Ángel Gurría kehui ”Meksikon muuttuneen vuosia kestäneen uudistusten laiminlyönnin jälkeen kahdessa vuodessa OECD:n 34 maan suurimmaksi uudistajaksi”. OECD arvioi reformien tuovan yhden prosenttiyksikön lisää Meksikon talouskasvuun tulevina vuosina, jos ne pannaan toimeen suunnitellussa laajuudessaan. Hallituksen odotukset ovat korkeammalla.

Kansanäänestykset on jo tehty mahdollisiksi ja puolueiden ehdokaslistoille asetettu vaaleissa tiukemmat sukupuolikiintiöt (50-50). Uusi vaalilaki testataan kesäkuun välivaaleissa.

Jos henkirikostilastoja käytetään turvallisuusindikaattorina, niin Meksikon tilanne on viimeisten kolmen vuoden aikana kääntynyt parempaan suuntaan. Henkirikosten arvioitu määrä vuonna 2014 oli noin 17 sataatuhatta asukasta kohden (lopullisia lukuja ei saatu vielä), kun luku vuonna 2012 oli 22.

Kaikki tuskin menee aivan käsikirjoituksen mukaan ja tehtävää jää vielä.

Raporttinsa julkistamistilaisuudessa OECD:n pääsihteeri Gurría, kansallisuudeltaan meksikolainen, kannusti Meksikoa ryhtymään ”reformien toiseen aaltoon”, joka täydentäisi jo käynnissä olevia reformeja ja kohdistuisi erityisesti eriarvoisuuteen, epäviralliseen sektoriin, korruptioon ja oikeusvaltioon, Meksikon kroonisiin ongelmiin. Taloushyöty? Toinen prosenttiyksikkö lisää vuotuiseen kasvuun.

Tulevaisuuden mahdollisuudet

Meksiko on tänä ja ensi vuonna erityisen kiinnostava maa seurata. Vuodet näyttävät suuntaa sille, mihin reformit Meksikoa vievät.

Jo syksyllä pitäisi olla selvillä, mitkä öljy-yhtiöt Meksikoon tulevat ensimmäisten joukossa ja ketkä ryhtyvät rakentamaan maanlaajuista 4G-verkkoa.

Kiinnostava kysymys on esimerkiksi, miten Meksiko selviää alhaisesta öljynhinnasta. Saadaanko uusi korruptionvastainen järjestelmä toimimaan? Miten turvallisuustilanne kehittyy? Väheneekö köyhyys? Miten megaprojektit, kuten 4G-verkko, satamat ja Méxicon uusi lentokenttä etenevät? Mitä talousindikaattorit näyttävät? Miten opetussektorin reformi – joidenkin mielestä kaikkein tärkein uudistus – etenee?

Mutta ”Meksikon hetki” ei itse asiassa näyttäydy tänne suurlähetystöön hetkenä, vaan pikemminkin kovan työn täyttäminä vuosina. Suuret rakenteelliset muutokset vievät aikaa. Voisi sanoa, että Meksiko on oikealla tiellä, mutta matka on hidas ja hieman kuoppainen. Välillä mennään ehkä harhaan.

Ulkomaisten yritysten kannalta erityisen kiinnostava vaihe on juurikin matka. Suhteita luodaan, mahdollisuuksia aukeaa ja tarjouskilpailuja järjestetään. Kyse on satojen miljardien eurojen investoinneista, tarpeista ja mahdollisuuksista eri aloilla meriteollisuudesta televiestintäteknologiaan ja sähköntuotannosta koulutusalaan.

Meksikon ja Suomen välillä käy nyt positiivinen kuhina. Vienti Meksikoon on yli kaksinkertaistunut viimeisten kolmen vuoden aikana. Taloudellisten ja poliittisten suhteiden alalla on uutta virtaa. Presidentti Sauli Niinistö tekee Meksikoon valtiovierailun viikon kuluttua toisena Suomen presidenttinä kautta historian. Edellinen vierailu tapahtui vuonna 1999.

Kuhina käy juuri oikeaan aikaan. Meksikon matkalla kannattaa olla mukana.

Matti Keppo
Kirjoittaja on Suomen Méxicon-suurlähetystössä työskentelevä ulkoasiainsihteeri.