Maailman kauppajärjestö, WTO perustettiin vuonna 1995 nimensä mukaisesti luomaan uusia kauppasääntöjä ja vapauttamaan kauppaa monenvälisesti. Päätehtäviensä ohella järjestö raportoi kansainvälistä kauppaa vääristävistä ja haittaavista toimista. Runsas 20 vuotta kestänyt taival ei ole ollut helppo, mutta WTO on totisesti lunastanut paikkansa. Tästä on osoituksena 22. helmikuuta voimaan tullut kaupan menettelyjä koskeva sopimus (nk. TFA-sopimus, Trade Facilitation Agreement).
Sopimus on merkityksellinen monesta eri syystä. TFA-sopimuksesta sovittiin Balin ministerikokouksessa 2013 – sopimus oli osa ”Balin ihmettä”. Se on WTO:n historiassa ensimmäinen monenvälinen sopimus, joka sitoo koko jäsenkuntaa. Ei tule unohtaa sitä, että WTO on globaali järjestö – jäseniä on yhteensä 164 ja suurin osa jäsenkunnasta on kehitys- tai vähiten kehittyneitä maita. Huomionarvoista on sekin, että vähiten kehittyneistä maista TFA-sopimuksen on ratifioinut 14 maata.
TFA-sopimukseen sovelletaan uuden tyyppistä toimeenpanomekanismia, jossa kehitys- ja vähiten kehittyneet maat voivat edetä omassa tahdissa joko siirtymäaikoja tai teknistä apua hyödyntämällä. Sopimusmääräykset sitovat kuitenkin kokonaisuudessaan näitäkin maita. Suomi rahoittaa itäisessä ja eteläisessä Afrikassa alueellista hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa alueen maiden tulliorganisaatioita.
Kansainvälinen vaihdanta nojaa yritysten välisiin arvoketjuihin ja niiden kautta talouksien vahvaan keskinäisriippuvaisuuteen, mutta samalla tavarat eivät liiku maasta toiseen ilman tullimuodollisuuksia eivätkä siten ole kuluttajien ulottuvilla. Vuonna 2014 yhden tuotteen vientiin tullaaminen edellyttää keskimäärin 2 -11 asiakirjaa ja kestää 6 -86 päivää. Tuontiin tarvitaan vastaavasti 2 – 17 asiakirjaa ja 4 – 130 päivää. Jokainen ylimääräinen päivä maksaa yritykselle ja heijastuu lopulta kuluttajien kukkarossa.
Hyötyjä suomalaisille yrityksille
TFA-sopimus vastaa tähän haasteeseen. Sopimus edellyttää, että jäsenet yksinkertaistavat tullimuodollisuuksia ja asiakirjavaatimuksia sekä tiedottavat näistä aikaisempaa enemmän ja helpommin, esimerkiksi netin välityksellä. Tulliselvitykseen liittyvät asiakirjat voi toimittaa ennakkoon, mikä nopeuttaa tullausta.
Niin sanottujen valtuutettujen toimijoiden asemaa helpotetaan entisestään. Palvelumaksujen tulee perustua palveluun tai vienti/tuontitapahtumaan. Sopimus ei takaa yhden luukun periaatetta, mutta se kannustaa WTO-jäseniä sen mukaisiin ratkaisuihin.
Sopimuksen potentiaali on merkittävä, sillä sen on arvioitu vähentävän yritysten vientiin ja tuontiin liittyviä kustannuksia keskimäärin 12 – 17 prosenttia ja lyhentävän käsittelyaikoja puolestatoista kahteen päivään. Sopimuksen toimeenpano ei kuitenkaan tapahdu yhdessä yössä ja hyötyjen maksimoiminen edellyttää sopimuksen täyttä toimeenpanoa maailmanlaajuisesti.
TFA-sopimus on erityisen tärkeä Suomelle, joka tunnetaan puolivalmisteiden ja investointihyödykkeiden maana. Huomattava osa kokonaistuonnistamme ja -viennistämme on välituotteita – komponentteja, raaka-aineita ja varaosia. Dieselmoottorikin on välituote. Välituotteet liikkuvat monta kertaa rajojen yli, mikä lisää tuotantokustannuksia ja aiheuttaa viiveitä toimituksissa. Erityisen kallista tämä on pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka toimivat usein alihankkijoina ketjun alkupäässä ja joiden taloudelliset rahkeet ovat rajalliset. Tavaroiden ja palvelujen liikkuminen mahdollisimman kitkattomasti yli rajojen on keskeinen osa Suomen kilpailukykyä.
Liiaksi ei voi myöskään korostaa sitä, että TFA-sopimus tarjoaa kehitys- ja vähiten kehittyneille maille hyvän pohjan kehittää kauppamenettelyjään sekä mahdollisuuden integroitua kansainvälisiin tuotantoketjuihin. Tehokas tullilaitos on paras väline taistella korruptiota vastaan, sekä kartuttaa valtion kassaa.