Irlantiin Suomessa liitetyt mielikuvat liikkuvat usein Pyhän Patrickin päivän, Guinness-oluen ja vehreän luonnon välimaastossa. Pienikokoinen, maatalousvaltaiseksi mielletty 4,6 miljoonan ihmisen maa jääkin usein suurten englanninkielisten naapureidensa Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian varjoon vientikohteita mietittäessä. Muistissa on myös pankkikriisi ja sitä seurannut talouden romahtaminen.
Suomen oman talouden laahatessa ja viennin yskiessä uusia markkinoita on etsittävä ennakkoluulottomasti. Irlannin osalta on hyvä muistaa seuraavat asiat:
- Irlannin talous kasvoi vuonna 2014 5,2 %, nopeimmin Euroopassa, ja kuluvalle vuodelle ennustetaan 4 prosentin kasvua.
- Irlanti on ainoa englanninkielinen EU-jäsenmaa, jolla on käytössään euro.
- Useiden merkittävien monikansallisten yritysten Euroopan pääkonttorit sijaitsevat Irlannissa.
- Irlanti on pienen kokonsa ansiosta hyvä testimarkkina uusille tuotteille ja omaa tiiviit yhteydet Iso-Britanniaan ja Yhdysvaltoihin.
- Suomen maakuva on Irlannissa hyvä, ja Suomi tunnetaan hyvinvointivaltiona, jolla on paljon osaamista huipputeknologiassa.
Verkostoitunut toimintaympäristö
Maailmanpankin mukaan Irlanti on maailman 13. paras maa kaupankäyntiin (Doing Business 2015). Taloudellista vapautta mittaavan indeksin mukaan Irlanti on sijalla 9. (The Heritage Foundation 2015).
Irlannissa vastassa on englantia äidinkielenään puhuva koulutettu väestö, joka on tottunut lähtemään mahdollisuuksien perässä ulkomaille. Tämän johdosta maailmalla 70 miljoonaa ihmistä katsoo omaavansa irlantilaiset sukujuuret ja näistä noin 40 miljoonaa on amerikkalaisia (Yhdysvaltojen presidenteistä 22 on irlantilaista syntyperää).
Tämä tekee Irlannista pientä kokoaan huomattavasti paremmin verkostoituneen markkinan. Unohtaa ei sovi myöskään Irlantiin asettautuneiden lukuisten merkittävien monikansallisten yritysten vaikutusta.
Vauhtia startupeista
Irlanti on pyrkinyt tarmokkaasti eroon maatalousvaltaisen maan imagosta ja profiloitumaan huipputeknologiamaana. Maatalouden osuus BKT:sta onkin enää alle 2% ja työvoimasta noin 5%, palveluiden osuuksien yltäessä yli 70 prosenttiin. Erityisesti ICT-sektori on ollut vahvassa kasvussa, paitsi merkittävien alalla toimivien monikansallisten yritysten perustettua Euroopan pääkonttorinsa Irlantiin myös voimakkaasti kasvavan startup-kentän myötä.
Start-upien osalta katalyyttinä on toiminut Suomen Slush-tapahtumaa muistuttava, niin ikään marraskuussa järjestettävä WebSummit, joka kokosi viime vuonna 22 000 kävijää, 3 000 startup-yritystä ja 1 500 toimittajaa yhteensä yli sadasta eri maasta Dubliniin. Suomestakin osallistujia oli yli neljäkymmentä. Tämän vuoden tavoitteena on kasvattaa tapahtumaa edelleen.
Muita merkittäviä kasvavia sektoreita ovat kemikaalit, farmasiatuotteet ja terveydenhuollon laitteet sekä elintarvikkeet.
Kysyntää teknologiaosaamiselle
Suomalaiselle osaamiselle on Irlannissa sen markkinoiden pienestä koosta huolimatta mahdollisuuksia esimerkiksi informaatioteknologian, valtionhallinnon ja terveydenhuollon digitalisoimisen, cleantechin, energiatehokkaan rakentamisen sekä terveydenhuollon laitteiden saralla.
Maaliskuusta alkaen Helsinki ja Dublin ovat myös olleet entistä lähempänä toisiaan Finnairin avattua suoran lentoreitin maiden välillä kesäkaudella kuudesti ja talvikaudella kolme kertaa viikossa.
Team Finland -toimijoita maassa ovat suurlähetystö ja Finnish Business Club. Finpron Lontoon-toimipiste sekä Suomen Lontoon-instituutti vastaavat myös Irlantiin liittyvistä toimeksiannoista. Eikä unohtaa kannata myöskään alussa mainittuja Guinnessia, vihreitä niittyjä tai perinteistä musiikkia raikaavia pubeja – myös kaikkia niitä löytyy Irlannista runsain mitoin.
Irlannissa menee lujaa ja heiltä olisi paljon opittavaa miten talousahdinkosta voidaan nousta. Suosittelisin Irlantia tällä hetkellä erittäin hyväksi vaihtoehdoksi lähteä vaihto-opintoihin esimerkiksi tradenomeille ja kauppakorkea- opiskelijoille. Paljon hyviä työ- ja verkostoitumismahdollisuuksia.
Irlanti on kehittynyt myös nettikasinoalalla. Siellä toimii moni suomalaistenkin lempikasino.