Etelä-Korea seilasi maailmaa heitelleiden talousmyrskyjen läpi kasvuluvut plussalla. Vuonna 2014 maan talous kasvoi edelleen 3,4 prosenttia vaikka vakava matkustajalauttaturma ja sitä seurannut kansallinen suru leikkasivat voimakkaasti kotimaista kulutusta. Toisen lommon talouteen löi touko-heinäkuun MERS-epidemia. 

Voimakkaasti vientivetoisen Etelä-Korean talous jatkaa avautumistaan ja maan kehitys on pääpirteissään positiivista kautta linjan. Maan vahvuuksia ovat muun muassa teknologiaan perustunut talouskehitys, konsensus koskien tieteen, teknologian ja innovoinnin tärkeydessä tulevaisuuden kasvun vetureina sekä korkeasti koulutettu työvoima. Koreassa on vahva, innovaatioita tukeva ICT-infrastruktuuri, joka hyödyttää kansainvälisesti kilpailukykyisiä yrityksiä. Myös hallitus on panostanut luovan talouden strategiaan.

Hallituksella on kuitenkin ratkaistavina monia kiperiä haasteita kuten kotimaisen kysynnän heikko kasvu, kotitalouksien korkea velkaantumisaste ja kiinteistömarkkinoiden ongelmat. Hitaan palkkakehityksen ja eläkeiän noston ohella tilannetta hankaloittavat myös ulkoiset tekijät, kuten Japanin jenin alhaisen kurssin luoma kilpailuasetelma ja Euroopan taloustilanne. Nykyisessä hitaan kasvun vaiheessa maan on lisäksi selvitettävä kaksi taloutta kolhinutta episodia.

Kolhu no. 1 – Lauttaturma veti myös taloutta syvyyksiin

Huhtikuussa 2014 Koreassa upposi Sewol – niminen matkustajalautta vieden mukanaan yli 300 henkeä, joista suurin osa oli luokkaretkellä olleita lukiolaisnuoria. Onnettomuuden toivomisen varaa jättänyt hoito ja taustatekijät heikensivät korealaisten luottamusta viranomaisiin ja mediaan. Presidentin ja hallituksen toiminta johtivat kannatuslukujen pohjanoteeraukseen.

Kansakunnan järkytys näkyi myös talouden suruaikana: tapahtumia ja matkoja peruttiin, tilaisuus kuin tilaisuus muutettiin vakavamieliseksi ja kansalaiset liimautuivat televisioruutuihin kodeissaan. Onnettomuuden aiheuttama kulutuksen ja investointien hidastuminen sekä suorat kulut merkitsivät ainakin 0,1 prosenttiyksikön laskua talouskasvussa.

Lauttaturman jälkimainingit eivät ole ehtineet laantua vaikka yli vuosi on kulunut. Seuraava koettelemus saapui testaamaan viranomaisia, mediaa ja taloutta sopivasti noin 13 kuukautta lauttaturmasta.

Kolhu no. 2 – MERS yskittää myös taloutta

Toukokuussa 2015 Koreaan saapunut MERS (Middle East Respiratory Syndrome) ja sitä seurannut kohu lienee aiheuttanut maan taloudelle vielä lauttaturmaakin suuremman notkautuksen. Epidemian aikana todettiin 186 sairastapausta ja 36 henkeä menehtyi. Epidemia julistettiin päättyneeksi heinäkuun lopussa, mutta sen lopullista laskua taloudelle on vielä mahdoton arvioida.

Faktojen valossa on pakko harmitella, miten turhan suuret mittasuhteet saanut kohu on Korean taloutta kolhinut. Maan matkailuelinkeinon ja lentoyhtiöiden tappiot, sekä yhtenä Korean talouden tulevaisuuden vetureistakin pidetyn sektorin, eli terveysturismin kärsimät vahingot lienee vaikea paikata.

Monet uutisoidut toimet, kuten satojen koulujen sulkeminen vanhempien painostuksesta, olivat vailla käytännön perusteluja ja kansainvälisiin uutisiin päädyttyään vain lietsoivat turhaa huolta ja paniikkia. Henkilökohtaisesti koin absurdin rajan ylittyneen, kun vesiefektien puuttumisen syyksi 5D-elokuvasta paljastui varotoimet epidemian vuoksi. Huvittunut protestointini lippukassalla ei johtanut rahanpalautukseen.

Ei kahta ilman kolmatta?

Lukuun ottamatta 90-luvun lopun kriisiä, Etelä-Korean talouskasvu on ollut vuosikymmenet päätä huimaavaa. Kansalaisten mielissä mikä tahansa kasvuluku alle kuuden prosentin tuntuu taantumalta. Hallituksen vimmaisia elvytystoimia yli kolmen prosentin vuosikasvutahdissa on toisaalta myös kritisoitu turhiksi.

Nyt kun MERS-kohun loppulaskua vasta lasketaan, voi tietysti spekuloida elvytystoimien olleen paikallaan ja osaltaan pehmentäneen viimeisimmän kolhun vaikutuksia. Kasvulukujen olisi loppuvuonna kuitenkin piristyttävä reippaasti, jotta maan keskuspankin jo pariin otteeseen alaspäin korjaamaan 2,8 prosentin vuosikasvutavoitteeseen päästäisiin. Edellytykset ovat olemassa ja hallituksen toimet talouden elvyttämiseksi vaikuttavat oikean suuntaisilta.

Korea olisi voinut hoitaa molemmat kolhut paremmin ja talouden laskun lisäksi molemmista jää perinnöksi luottamuspula. Etelä-Koreassa pidetään parlamenttivaalit keväällä 2016. Toivottavasti kolhujen jälkipuinti ja sisäpoliittinen kiehunta eivät muodostu maan talouden kasvulle kolhuksi numero kolme.