Prahan seudulla autoileva ei kuluvana vuonna ole voinut välttyä huomaamasta suomalaistaustaisen rakennusyhtiö YIT Stavon näkyvää tienvarsimainontaa, jota on täydentänyt radiomainonta. Yhtiö markkinoi Prahan alueen uudisrakennuskohteitaan mottonaan Bydlení ve finském stylu (Asumista suomalaiseen tyyliin).

Suomalaisuuden korostaminen myyntivalttina perustuu – paitsi haluun erottua Tšekinkin markkinoilla rynnivästä ruotsalaiskilpailija Skanskasta – tutkimustietoon tšekkien Suomeen liittämistä, edelleen myönteisistä mielikuvista, joiden avulla voidaan edistää laatuasuntojen myyntiä.

Tämä on luonnollisesti mannaa suomalaiselle itsetunnolle. Oman taloutemme sakkaaminen kun on tuonut pahoja kolhuja ”mallimaa”-imagoon, joka Tšekissä akateemisia piirejä myöten yllättävän pitkään pönkitti arvostusta Suomen yhteiskuntaa ja taloudenhoitoa kohtaan.

Suomi-kuvan kova ydin tuntuisi siis vielä olevan kunnossa. Sitä tukee toisenlainenkin suomalainen näkyvyys Tšekissä: vasta 35-vuotiaan Pietari Inkisen valinta Prahan johtavan sinfoniaorkesterin FOK:n pääkapellimestariksi syyskuusta alkaen kolmevuotiskaudeksi viestittää, että Suomi tarjoaa edelleen kasvualustan globaalitason kyvyille.

YIT:n Tšekki-panostuksen taustalla on liiketoimintalogiikka: kun asunto- ja kiinteistömarkkinat Suomessa ja Venäjällä eivät vedä, pitää suuntautua sinne, missä markkinat kasvavat. Itäisen Keski-Euroopan maissa taloudet kasvavat nyt lähes parhaiten koko EU:ssa. Erityisenä helmenä erottuu Tšekin tasavalta, jossa kotimainen kysyntä ja investoinnit tuottanevat tänä vuonna lähes 3 %:n bkt-kasvun ja työttömyysaste laskenee alle 6 %:n. Tšekki osaa viimein täysimääräisesti hyödyntää niin perinteisiä kuin uusia vahvuuksiaan. Varsinkin Prahan alueella vauraus on silmiinpistävää.

Siksi voi ihmetellä, miksi tällainen kasvumarkkina ei laajemmin kiinnosta suomalaisia yrityksiä. Alivaltiosihteeri Matti Anttosen johdolla Prahaan huhtikuun lopussa tehty reilun päivän mittainen tehokas Team Finland -matka osoitti, että peruskiinnostusta suomalaisessa yritys- ja instituutiokentässä löytyy niin Tšekkiä kuin Slovakiaa kohtaan, mutta sen generoimiseen on nähtävä tavallista enemmän vaivaa.

Olisiko yhtenä syynä itäisen Keski-Euroopan katveasemaan suomalaisten hitaasti muuttuvat arvostukset? Vaikkei aluetta enää ”itäblokiksi” mielletäkään, kuitenkin ”Itä-Euroopaksi”, takapajulaksi, jota voi katsella nenänvartta pitkin. Alue on kuitenkin kiinteä osa vaurastuvaa Keski-Eurooppaa, jonka arvon suorien ulkomaisten sijoitustensa kohteena EU-markkinoita ajatellen ovat Itä-Aasian talousmahditkin ymmärtäneet.

Anttosen TF-matkan parasta seurantaa olisivat tiukan temaattiset ja hyvin pohjustetut, puolen tai koko päivän tutustumisvierailut, markkinointitapahtumat ja yhteisseminaarit identifioiduilla aloilla, joilla suomalainen osaaminen ja tarjonta voi täyttää tšekkiläistä tai slovakialaista tarvetta ja kysyntää.

Tämä olisi myös mielekästä käyttöä Prahan pienehkön suurlähetystön voimavaroille, jotka – yhdessä Finpron Prahassa toimivan maaedustajan kanssa – venyvät täsmätapahtumien pohjustamiseen ja järjestämiseen. Syyskaudesta alkaen Prahan-suurlähetystömme kattaa myös Slovakian.

Tässä työssä kelpaa tukeutua Suomi-kuvan kovaan ytimeen.