Avaruusteollisuuden ja siihen kytkeytyvän yritystoiminnan kasvu on tuntuva trendi, johon Suomikin on päässyt mukaan. Silti suomalaisia yrityksiä kaivataan markkinoille entistä laajemmassa mitassa – osaamista kyllä löytyy.
Pariisissa työskennellessäni en ole voinut välttyä huomaamasta avaruusalan jatkuvasti lisääntyvää merkitystä. Avaruuteen kytkeytyvät toiminnot ja kyvykkyydet ovat strategisesti yhä tärkeämmässä asemassa. Kuvaan sopii, että kyseessä on pitkäaikainen ranskalaisen teollisuuden huippuosaamisalue – kukapa ei tuntisi esimerkiksi Ariane-kantoraketteja!
Mutta miten tämä liittyy Suomeen ja vienninedistämiseen? Paljonkin, sillä Ranskan markkina on avaruusliiketoiminnan kannalta keskeinen. Euroopan avaruusjärjestön ESAn päämaja on sekin Pariisissa. Avaruustoiminta on luonteeltaan erittäin kansainvälistä ja kumppanuuksien luominen on välttämätöntä.
Suomi on viimeisten reilun viiden vuoden aikana tullut aiempaa vahvemmin mukaan avaruustoimintaan, mikä näkyy myös ESAssa. Suomeen on syntynyt avoin New Space Economy -ekosysteemi, josta löytyy huippuosaamista esimerkiksi tutkakuvantamisesta, radioteknologiasta ja data-analytiikasta. ESAn Suomesta tilaama W-Cube-nanosatelliitti laukaistiin avaruuteen viime kesänä Floridasta kymmenien muiden nanosatelliittien kanssa. W-Cuben avulla mallinnetaan tulevaisuuden tietoliikenneyhteyksiä.
Suomen vahvuutena käytännönläheinen ote
Suomen maantieteellinen sijainti on omiaan erityisesti arktiselle alueelle soveltuvien ratkaisujen kehittämiseen, oli kyse sitten satamien tai merireittien monitoroinnista tai sääsovelluksista. Suomalaisilla yrityksillä on käytännönläheinen ote avaruusteknologian kehittämiseen ja sen hyödyntämiseen maan päällä. Kestävä luonnonvarojen hallinta, liikenne ja logistiikka sekä tietoliikenneyhteydet ovatkin suomalaisen osaamisen kärkeä.
Avaruusala on tällä hetkellä taitekohdassa ja vahvassa nousussa. Myös uusien palvelujen kehittäminen tarjoaa paljon kasvumahdollisuuksia, sillä avaruusteknologia on suhteellisen laajasti hyödynnettävissä esimerkiksi navigaatio-, kaukokartoitus- ja telekommunikaatiosovelluksissa. Teknisillä ratkaisuilla on usein rajapintaa puolustusteollisuuden kanssa, mistä kertoo esimerkiksi suomalaisyritys Varjon VR-lasien käyttö lentäjien ja astronauttien simulaatiokoulutuksessa.
SIXS avaruuteen
Suomen kansallinen avaruusstrategia on päivitetty vuonna 2018 erityisesti suomalaisen avaruusliiketoiminnan kehittämistä ajatellen. Suomalaista osaamista kuitenkin pohjustaa jo paljon varhaisempi panostus tieteeseen ja tutkimukseen. Vahvat yliopistojuuret on esimerkiksi suomalaisella SIXS-laitteella, joka lähti lokakuussa 2018 kohti Merkuriusta ESAn ja Japanin avaruusjärjestön yhteisen luotaimen BepiColombon kyydissä. Luotain otti ensimmäiset lähikuvat Merkuriuksen pinnasta lokakuun 2021 alussa.
En voi kuin ihailla sitä teknistä asiantuntemusta, jonka turvin aurinkokuntaamme kartoittavat BepiColombon ”reppuselästä” sellaiset sankarit kuin yhteisellä keskusyksiköllä varustetut MIXS ja SIXS. Ensin mainittu eli Leicesterin yliopiston Mercury Imaging X-ray Spectrometer tutkii Merkuriuksen pinnan koostumusta, kun taas Helsingin yliopiston SIXS eli Solar Intensity X-ray and particle Spectrometer puolestaan mittaa auringon hiukkas- ja röntgensäteilyä.
Tutkimustoiminnalla on vahva yhteys avaruusteollisuuden panostuksiin. Ei ole sattumaa, että Ranskan tuore France 2030 -investointiohjelma ohjaa noin kaksi miljardia euroa avaruuden ja merenpohjan tutkimukseen seuraavien viiden vuoden aikana. Tavoitteena on muun muassa kyvykkyys kehittää ja laukaista minisatelliitteja.
- Suomen Pariisin suulähetystön ja Business Finlandin marraskuun 2021 lopussa järjestämän avaruusaiheisen ”New Space Economy Enabling Smart and Sustainable Europe” -webinaarin tallenne
- Kauppapolitiikka 2/2021: Avaruus laskeutui maan päälle