Saavuin Abujan edustustoon elokuun alussa aloittamaan kolmen vuoden työrupeamaa. Edellinen Afrikka-komennukseni oli Lusakassa vuosina 1998–2000. Rajalliset olivat tietoni Nigeriasta, vaikka suurlähettiläs ja edeltäjäni toimittivatkin runsaasti materiaalia ennen tänne tuloani. Tarkoituksena on perehtyä ennen kaikkea Nigerian talouteen ja kauppaan, myöhemmin myös Ghanan osalta.
Nigeria on mantereen toiseksi suurin kansantalous ja sen pääkaupungissa Abujassa keskushallinto määrää noin puolesta valtion tuloista, runsas puolisko tuloista ohjautuu osavaltioille. Lagos on liike-elämän keskus ja samalla Afrikan suurin kaupunki. Siellä sijaitsee Finpron toimisto. Useilla muilla edustustoilla on myös Lagosissa kaupallinen yksikkö tai pääkonsulinvirasto.
Nigeria on liki 170 miljoonan asukkaan maa, jossa kielten ja heimojen monilukuisuus on huomattava. Osavaltioiden määrä on 37. Kristittyjä ja islamin uskoisia on väestöstä lähes puolet ja puolet. Noin 70 prosenttia maan väestöstä asuu maaseudulla maata viljellen ja karjaa hoitaen.
Infrastruktuurin taso on vaatimaton ja maaseudun väestö elää käytännössä ilman sähkövaloa. Sähkön tuotanto ei kata kysyntää edes suurimmissa kaupungeissa, vaan sähkökatkot ovat päivittäisiä. Jopa pääteiden kunto on heikko, sivuteistä puhumattakaan. Nämä kaksi seikkaa ovatkin maan tuotannon kasvattamisen ja monipuolistamisen suurimmat esteet.
Valtion tuloista valtaosa kertyy öljystä, verojen ja tullien kertymä on varsin rajallinen. Raakaöljyn korkeana pysynyt hintataso on osittain korvannut kuluvan vuoden suunniteltua pienemmän tulokertymän, joka johtuu paljolti öljyvarkauksista ja korruptiosta.
Toisaalta kansainväliset yhtiöt ovat luopumassa Deltan öljyalueen porauksista ja myymässä oikeuksia paikallisille toimijoille ja siirtymässä off-shore-valtauksille. Maakaasun tuotanto on jäänyt myös määrällisesti suunniteltua alhaisemmalle tasolle.
Vaikka öljy- ja maakaasutulot eivät ole nousseetkaan oletetulle tasolle, on Nigerian valtion rahoitustilanne, kiitos reservirahastojen, jokseenkin vakaa. Talouden ongelmista suurimmat ovat korruptio sekä heikot ja päällekkäiset instituutiot.
Kokonaistuloista keskushallinnolle jää noin 40 prosenttia ja loput tuloutetaan osavaltioiden käyttöön. Tämäkin prosessi on hidas ja aiheuttaa ajoittain kassakriisejä osavaltioissa. Tilannetta vaikeuttaa keskushallinnon lainapolitiikka. Liikepankeille lainataan ylijäämää kolmen prosentin korolla, mutta valtio maksaa pankeille 15–18 prosenttia korkoa lainoistaan.
Maan vientiä dominoi raakaöljy yli 90 prosentin tasolla, lopun ollessa lähinnä maataloustuotteita. Keskushallinto on huolissaan tuotannon ja tulolähteiden yksipuolisuudesta ja suunnittelee tieverkoston rakentamista ja peruskorjaamista sekä laajaa maaseudun kehittämisohjelmaa.
Molempia tukee lähivuosina marraskuun alusta voimaan astuva sähkön tuotannon ja jakelun osittainen yksityistäminen, jonka uskotaan nostavan tuotantoa yli 5.000 megawatin verran seuraavien viiden vuoden aikana. Maaseudun kehittäminen, mukaan lukien uudismaiden käyttöönotto, onkin jo isompi haaste, jossa muun muassa maanomistusolojen sekavuus on ensin hoidettava.
Neuvontapalvelujen osalta kysymysmerkki on organisointitapa: valtio, yritykset vai yhteisöt? Ympäristökysymyksetkin alkavat saada hiljakseen huomiota, vaikka Deltan öljypäästöt ovat liki korjaamaton ongelma.
Team Finland, paikallisena puheenjohtajanaan suurlähettiläs Riitta Korpivaara, on viime vuodet toiminut aktiivisesti Nigeriassa ja Ghanassa. Viimeisin toimemme oli osallistuminen lokakuun alussa Lagosissa järjestettyyn toiseen EU-Nigeria Business Forumiin, jossa Suomelle oli myös oma sivutapahtuma. Tapahtuma keräsi noin kolmekymmentä nigerialaisosallistujaa sekä suomalaisia yritysedustajia.
Käsitykseni mukaan energiasektorin privatisointi ja maa/metsätaloussektorit tarjoavat suomalaisille yrityksille, niin konsulteille kuin laitetoimittajillekin, parhaat mahdollisuudet tehdä kauppaa. Ottaen huomioon Nigerian oman kulutus- ja investointitavaroiden vähäisen omatuotannon, on suomalaisilla tavaran toimittajilla onnistumisen edellytykset.
Nigerian osalta avainkysymys on luotettavan partnerin löytäminen, sillä valitettavasti on todettava, että myös epärehellisiä yrittäjiä löytyy Nigeriasta. Varsinaisia kaupan esteitä on varsin vähän, esimerkkinä huonekalujen maahantuontikielto. Kauppapolitiikassa EUn näkökulmasta suurin haaste onkin kysymys, liittyykö maa EPA-sopimukseen (Economic Partnership Agreement) lähitulevaisuudessa?
Asia tulee käsittelyyn Länsi-Afrikan osalta seuraavassa ECOWASin valtionpäämiestason kokouksessa. Nigeriassa on runsaasti mahdollisuuksia tehdä kauppaa ja onnistua. Kymmenet Nigeriaan etabloituneet yritykset, muun muassa EU-maista, ovat tästä todisteena. Suomen Team Finland, suurlähetystön ja Finpron väki ovat paikan päällä auttamassa ja tukemassa suomalaisyritysten vienninedistämisponnisteluja monin tavoin.