Talouskasvu, energiaratkaisut ja logistiset mahdollisuudet lisäävät ulkomaista kiinnostusta Suomen kannalta tärkeää lähialueen maata Liettuaa kohtaan. Maa on liiketoimintaympäristöltään kohonnut Euroopan kärkimaiden joukkoon. Liettualaisnuorten ahkeruus ja erityisesti tietotekninen osaamistaso ilahduttavat.

Liettuassa pidetään parlamenttivaalien ensimmäinen kierros 9.10.2016 ja toinen kierros kaksi viikkoa sen jälkeen. Vaalien läheisyys näkyy monin tavoin, muun muassa julkisuuteen tulleiden ja useita puolueita koskettaneiden korruptioskandaalien kautta. Lisäksi Liettuassa on jouduttu tunnustamaan, että harmaan talouden osuus on Liettuassa edelleen EU:n jäsenmaiden suurimpia – ylittäen arvoltaan jopa yli yhdeksän miljardin euron budjetin vuodelle 2016.

Skandaalit ovat osaltaan merkki, että työtä riittää korruption ja harmaan talouden vastaisessa taistelussa, kuten tupakan ja alkoholin salakuljetuksen tyrehdyttämisessä. Toisaalta kyseisten ikävien asioiden julkisuuteen tulo vahvistaa uskoa, että edistystä tapahtuu niin asenteissa kuin hallinnon toimissakin liittyen lähes maan tavaksi muodostuneiden ilmiöiden kitkemiseen.

Kääntyykö muuttoliikkeen suunta?

Liettualaisten poliittinen tyytymättömyys ilmenee puolueiden voimakkaina kannatuslukujen vaihteluina. Toisaalta EU:n tai euron tulevaisuus eivät ole aiheuttaneet liikehdintää Liettuassa. Britannian mahdollinen ero EU:sta saattaisi kuitenkin merkitä Englannissa asuvalle neljännesmiljoonalle liettualaisemigrantille laskevien sosiaalietujen takia taloudellisia vaikeuksia ja voisi vauhdittaa paluumuuttoa.

Liettua onkin vuosien saatossa menettänyt merkittävästi nuorta ja koulutettua väestöään ulkomaille. Liettuan väkiluku vuodesta 1990 on laskenut 3,7 miljoonasta nykyiseen 2,9 miljoonaan. Mahdollisella paluumuutolla voisi olla siten yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti hyvät puolensa.

Myönteistä kehitystä

Vaikka vaalitilanne hämmentää Liettuassa, niin isossa kuvassa Liettuassa nähdään myönteistä kehitystä. Maa on pääsemässä irti itäisestä energiariippuvuudesta ja monipuolistamassa energiayhteyksiään EU-maihin.

Liettua logistisena ja liikenteellisenä risteyskohtana kiinnostaa entistä enemmän. Kyse ei ole pelkästään pohjois-etelä -suuntaisesta liikenteestä (Rail Baltica, Via Baltica), vaan myös itä-länsi -suuntaisesta rautatieinfrastruktuurista.

Ukrainan kahden vuoden takaisten tapahtumien takia järkkynyttä liettualaisten turvallisuudentunnetta vahvistetaan lisäksi mm. NATO:n lisääntyneellä läsnäololla koko Baltiassa. Liettualaiset ovat myös itse ryhtyneet toimiin perustaen maan ammattiarmeijan rinnalle asevelvollisuusjärjestelmän. Maan voimakkaasti kasvava puolustusbudjetti kiinnostaa myös ulkomaisia toimittajia.

Suunta Viroa etelämmäksi?

Liettua on liiketoimintaympäristöltään Maailmanpankin mukaan 20 parhaan maan joukossa. Lisäksi se sijoittuu aloittelevien yritysten kannalta kahdeksan parhaan joukkoon.

Monet ulkomaiset yritykset perustavat erityisesti Vilnaan palvelukeskuksia, joita lienee jo kuutisenkymmentä. Suomalaisfirmoista palvelukeskuksineen paikalla ovat Ahlstrom ja Paroc. Outokumpu ilmoitti palvelukeskuksensa perustamisesta Vilnaan toukokuussa.

Suomessakin on alkanut kiinnostus kohdistua kasvavassa määrin Viroa etelämmäksi. Liettuassa toimii tällä hetkellä noin 170 suomalaisyritystä ja maiden välinen kauppavaihto jatkaa kasvuaan ollen jo yhteisarvoltaan selkeästi yli 700 miljoonaa euroa.

Suomi on lukuisten erilaisten selvitysten ja strategioiden maa, mutta Baltian maiden kokonaisuudessaan tarjoamia mahdollisuuksia ei ole taidettu kartoittaa tai ainakaan päivittää pitkään aikaan.  Nyt saattaisi hyvinkin olla aika tehdä tässä mielessä jotakin?