Paluuta uuteen normaaliin

Portugali on viimeiset vuodet ollut Euroopan talouskeskusteluiden keskiössä, eikä aina siitä parhaasta mahdollisesta syystä. Talouskriisi oli rankka ja siihen syötetty lääke sitäkin rankempi. Maa ponnistaa nyt uuteen nousuun ja tulevaisuudelle on suuret odotukset, ehkä ensimmäistä kertaa yli vuosikymmeneen.

Portugali
Lissabonille tyypillinen jokilaiva ja Huhtikuun 25. päivän silta. Kuva: Marco Huotari

Olen edustustomme omassakin blogissa kirjoittanut jo aiemmin Portugalin talouskriisistä ja sen vaikutuksista sekä sivunnut aiheena maan potentiaalia myös suomalaisten yritysten kansainvälistymisessä.

Brexitin jälkimainingeissa on jälleen noussut esiin, kuinka vahvasti Portugali haluaa kääntää etenkin talouskasvussaan uuden lehden. Maan istuva hallitus haluaakin viestittää korkealta ja kovaa, että Atlantin rannalta löytyy niin mahdollisuuksia, kuin puitteita kansainvälisille yrityksille. Myös niille, jotka nyt harkitsevat siirtävänsä toimintansa Iso-Britanniasta muualle.

Talouskriisi pakotti Portugalin uudistamaan yhteiskunnan ja talouden rakenteita pikavauhtia, onnistuen siinä vaihtelevalla menestyksellä. Jonkinlaisia tuloksia näistä uudistuksista on nyt selvästi havaittavissa ja maahan on pyritty luomaan yrityksiä houkutteleva toimintaympäristö.

Kasvun ja promootion keskiössä ovat startup-kasvuyritykset ja Portugalin digitaalinen vallankumous, jonka eräänlaisena huipentumana voidaan pitää Web Summitin siirtymistä Dublinista Lissaboniin seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Myös matkailu kasvaa entisestään Lissabonin ja Portugalin ollessa muodissa matkailukohteina, joidenkin mielestä ehkä jopa liikaakin. Julkisessa keskustelussa on pelätty Lissabonille Barcelonan kohtaloa.

Uhkapeliä vai vakaata luottamusta tulevaan?

Monelle Portugali on mielikuvissa Etelä-Euroopan maa kaikkine stereotypioineen, missä kulttuurien törmäys on väistämätöntä, kun erilaiset toimintatavat ja kulttuurit kohtaavat. Talouskasvu ja menestyksekkäiden kansainvälisten investointihankkeiden takaa löytyy luonnollisesti kuitenkin systemaattista ja järjestelmällistä toimintaa, jota toteutettiin talouskriisistä ja tukipakettiin sidotuista toimenpiteistä huolimatta.

Avainasemassa ovat olleet maan oman teollisuuden hinta-laatusuhteen päivittäminen tilanteessa, jossa moni eurooppalainen tekstiili- ja kenkävalmistaja siirsi aikanaan tuotantonsa Aasiaan halvempien tuotantokustannusten vuoksi. Kriisin alussa vuonna 2011 pidettiinkin melko selvänä, että Portugalin tekstiili- ja kenkäteollisuus veti viimeisiä henkäyksiään. Yritykset kuitenkin kehittivät tuotteitaan erikoistuneempaan suuntaan ja suurin osa valmistettiin vain ja ainoastaan vientiin. Alan vuosittainen kasvu kriisistä huolimatta oli noin 30–40 % .

Tätä kirjoittaessa EU:n harkinnassa ovat Portugalille mahdollisesti asetettavat sanktiot budjettialijäämän ylityksestä vuonna 2015. Taloudellisten seuraamusten ja lisätoimenpiteiden lisäksi Portugalilla on suuremmat paineet siitä, miten mahdolliset sanktiot vaikuttavat sen maakuvaan ja alulle saatettuun kansainväliseen kasvuun.

Leave a Reply