Rahaksi ruotsilla, viimalla ja rännällä?

34
Tromssa
Asuntojen hinnat Tromssassa nousevat Norjan kovinta tahtia. Asuntopula on yksi maan huomattavaa rakennusbuumia selittävä tekijä.

Norja, infrastruktuurin kehittämisen eldorado

300 miljoonaa euroa. Se on Norjan kolmen pohjoisimman läänin julkisen sektorin rakennusurakoiden tarjouspyyntökanta – marraskuussa! Toivelistalta löytyy erityyppisiä ja –tasoisia rakennustöitä pienehköistä kirvesmiesurakoista aina sairaalan rakentamiseen ja paljon siltä väliltä. Tietoa ja apua on saatavilla Norjan Team Finlandilta, alueellisilta toimijoilta ja konsulteilta – myös suomeksi.

Norja panostaa vahvasti infrastruktuurin kehittämiseen ja rakentamiseen. Osittain korjataan ”alijäämää” ja vuosia jatkunutta kunnostuksen laiminlyöntiä: maan infra on pääosin rakennettu suurten sukupolvien aikana ja mitoitettu sen hetkiselle asukasmäärälle.

Norjan tilastokeskuksen ennusteen mukaan Norjan asukasmäärä nousee nykyisestä viidestä miljoonasta seitsemään miljoonaan vuoteen 2040 mennessä. Tämä selittää nykyisen rakennustarpeen, mutta antaa myös osviittaa tulevasta aktiviteetista.

Suomalaiset, missä lienette?

Norjalaisyritysten kanssa kaupallisista mahdollisuuksista keskusteltaessa kuulee heidän tekevän yhteistyötä puolalaisten, balttien, slovakkien, saksalaisten ja vaikkapa italialaisten kanssa. Suomalaisia sen sijaan ei parveile Norjan markkinoilla. Jos norjalaisilta tiedustelee syytä, saattaa vastaukseksi saada, etteivät he ole tulleet edes ajatelleeksi Suomen potentiaalia.

Meillä on Suomessa ongelma, kommunikaatio-ongelma. Norjalaisittunein silmin katsottuna se on kaksijakoinen: haasteita aiheuttavat sekä arkisen työmme arvon sisäistäminen että kielen käyttö käytännössä.

Toivelistalla arkista osaamista ja toista kotimaista

Yksi keskeisistä panostusaloistamme muun muassa vienninedistämistyössä on arktinen osaaminen. Tämän arktisen osaamisen määrittely hukkuu kuitenkin kaamokseen: kovin moni suomalaisyritys ei osaa tarkasti määritellä, mitä maailmalle vietävä arktinen osaaminen käytännössä on.

Kuuntele siis, PK-Suomi: meidän arkinen osaamisemme pakkasta, viimaa, lunta, jäätä ja kaikkea muuta kauheaa kestävien teiden, talojen ja palveluiden kehittämisessä ja rakentamisessa on juuri sitä arktista osaamista, jota esimerkiksi Norjan kaipaa.

Toinen kommunikaatio-ongelmamme liittyy kielen käyttöön. Kaksikielisessä Suomessa tarjotaan Norjan potentiaalin alihyödyntämisen syyksi välillä kielitaitoa – tai sen puutetta. Skandinaaviska koetaan vaikeaksi, joten aina ei edes yritetä.

Haloo! Me kansallisen pessimismin äidinmaidossa imevät suomalaiset emme tunnu ymmärtävän, että juuri kielitaito on yksi merkittävimmistä kilpailuvalteistamme. Jokainen suomalainen on saanut mahdollisuuden opiskella ruotsin kieltä runsaasti mainetta niittävässä peruskoulussamme. Rakas pakkoruotsi on juuri se tekijä, joka erottaa meidät kilpailijoistamme Norjan houkuttelevilla markkinoilla.

Näitä yhteisen kielen ja kulttuurin tarjoamia huomattavia taloudellisia mahdollisuuksia vasten peilatessa suomalainen keskustelu toisen kotimaisen kielemme asemasta tuntuu vähintään hämmentävältä. Ja näin sanoo äidinkielenään suomea puhuva henkilö.

Kommentit

Jukka Mähönen 4 vuotta sitten

Valitettavasti muumisvenska ei vain Norjassa riitä. Tokihan se avittaa erityisesti alussa.

Martti 4 vuotta sitten

Relevantti pointti Anu! AEC voi olla aktivaattorina tässä, näin uskon. Firmojen pitäisi kyllä ajatella enemmän kasvuhakuisesasti, kun kasvuala luuraa naapurissa.
Martti
PS. Siis linkin tähän kirjoitukseesi oli laittanut fc-sivulleen Tiina C, josta sen huomasin…näin some jyllää

Niiranen Martti 4 vuotta sitten

Tekijät eivät välttämättä ole kielissä vahvoja on ollu mahtavaa seurata norjan elvytyspolitiikkaa infraan ja vapaalla suomessa käydessä nähdä se alakulo mikä vaivaa kuten aikaisemmin olen todennut poliittiset päättäjät ei pysty korjaamaan ton mittaluokan ongelm

jokuvaan 4 vuotta sitten

Norjan ja Suomen yhteinen kieli on englanti.

Hannu Koho 4 vuotta sitten

Jos ruotsin kieli meitä vaurastuttaisi, Suomi olisi rikkain pohjoismaa. Meillä kun luetaan ruotsia enemmän kuin missää muussa maassa, itse asiassa sitä luetaan enemmän kuin mitään muuta kouluainetta. Ainoa pakollinen oppiaine kaikilla opetuksen sektoreilla ja tasoilla.
Pakkoruotsi todellakin erottaa meidät kilpailijoistamme: Ruotsissa suurin osa ikäluokasta opiskelee englannin lisäksi jotain suurta eurooppalaista kieltä, heillä kun ei ole poliittista kielenopetusta. Mutta ei siinä mitään – pakotetaan vaan seuraavatkin sukupolvet ”kahden kääpiökielen häkkiin”, kuten edesmennyt kielikoulutuksen professori Kari Sajavaara osuvasti pakkoruotsin tuputusta kuvasi…

Fredrik 4 vuotta sitten

Eikö ollut näin että venäjän kieli tulisi korvaamaan ruotsin kieli kouluissamme, ainakin itäsuomessa? Näin olen ymmärtänyt kansanedustajien liikkeiltä. Mutta kun ruotsin kieli on niin vihattu että on parempi ottaa Suomesta työttömyyskorvauksia kuin etsiä töitä esim. Norjasta!

Vientimies 4 vuotta sitten

Kenelle tämä blogi on tarkoitettu ? Jos yrityksille, olisi varmaan kannattanut laittaa linkkejä tarjouspyyntöihin.. Nyt blogi näyttäytyy lähinnä jonkinlaisena suomalaisia syyllistävänä kielipolitiikan propaganda-pläjäyksenä..Se antaa kuvan, että kirjoittajalla ei ole mitään todellista, konkreettista tietotaitoa Norjan markkinoista, vaan kyse on lähinnä Suomen lehdistössä olleiden Paavo Lipposen teesien toistamisesta!
Eikö nimenomaan teidän tehtävänne VEROVAROILLA ole auttaa suomalaisia saamaan KAUPPAA vai mitä ? Eli laita nyt vaikka satakunta (100) hanketta malliksi, jotta saisimme kuvan siitä, mitä konkreettisesti norjalaiset odottavat.
Lisäksi voisi laittaa linkkejä, joiden perusteella esim. britit saavat tietoa tendereistä! Varmaan ovat englanniksi ne tarjouspyynnöt, joihin britit vastaavat!
Paljonko ruotsin kieli ”nostaa kilpailukykyä”, jos esim. puolalainen tarjoaa 15-25 % halvemmalla – englanniksi ? En ole löytänyt yhtään tarjouspyyntöä, jossa ruotsin kieli olisi ollut tilauksen saamisen edellytys tai sallinut esim. 5 % korkeamman hintatason kuin englanniksi tarjoava!!
Miten muuten tekstissä mainitut maat ylipäätään ovat löytäneet Norjan markkinat ilman pakollisia ruotsiopintoja ?? Siis, ”cut the bullshit, please” ja
keskity oikeisiin asioihin.
Terveisin vientiprojektien vetäjä -veteraani (nyt jo eläkkeellä)

Teemu Hartikka 4 vuotta sitten

Totuus on kuitenkin se, että suomenkielisistä suomalaisista noin 5% kykenee käymään keskustelua ruotsiksi. Tämä luku on ollut laskussa vuosikymmenet ja lasku on vain kiihtynyt 2000-luvulla. On täyttä utopiaa, että alkaisimme keskustella norjalaisten kanssa ruotsiksi, varsinkin kun puhumme molemmat hyvää englantia ja voimme kokea pohjoismaalaista yhteenkuuluvuutta aivan yhtä hyvin englannin kielellä.

Sven 4 vuotta sitten

Tämähän edellyttäisi että pakkoruotsia puhuttaisiin Suomessa laajemmin kuin pelkästään Turku-porvoo akselilla. Ruotsinkieli ei ole suomalaisten valtti kun sitä puhuu vain murto-osa. Vaikka on toinen virallinen kieli.

Koodarin Stud 4 vuotta sitten

Tällä ulkoministeriön blogilla ajetaan Yhdistyneitä Pohjoismaita Euroopan Unioniin ja pääkielenä tulee olemaan ”Stubbilaisten” ruotsi. Ikävää näin 100 vuotis juhlien kynnyksellä. Feodaaliyhteiskunnan merkit ovat jo ilmassa.

Norja irti Natosta! 4 vuotta sitten

Nato-maat boikottiin!

Jukka Mähönen 4 vuotta sitten

On naiivia kuvitella, että Norjassa otettaisiin englantia puhuva suomalainen vakavasti. Hölmönähän häntä pidettäisiin, ainakin heti kun selkänsä kääntää ja muut rupeavat puhumaan skandinaaviskaa ja hoitamaan oikeasti asioita. Toiseksi ruotsinkielen opetuksemme tragedia on siinä, että se ei yhtäältä anna riittäviä kielellisiä valmiuksia kommunikoida edes Ruotsissa, Norjasta tai Tanskasta puhumattakaan, toisaalta opitulle suomenruotsille ei ole käyttöä kotimaassakaan, koska harva sen koulussa oppinut puhuu sitä niin hyvin, että suomenruotsalaiset valitsisivat ruotsin yhteiseksi kommunikointikieleksi.

Skeptikkoakka 4 vuotta sitten

Ainakin koulussa opittu pakkoruotsi on auttanut ymmärtämään norjaa ja hieman jopa tanskaa. Norjalainen yliopisto mahdollistaa verkko-opintojen kautta suomalaisellekin norjankielen opinnot ja niistä on taatusti hyötyä sitä mukaa kun tämä kauhea lama Suomessa vain etenee ja lisää työttömyyttä.

Loordi 4 vuotta sitten

Loistava kirjoitus ja todella tärkeää asiaa.

Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa ruotsin osaamisella on älyttömän tärkeä vaikutus bisnekseen. Teen itse palveluvientiä ja törmään tuohon ilmiöön koko ajan. Suomalaista, joka ei Ruotsia osaa pidetään automaattisesti tyhmempänä kuin muita ja osa bisneksistä menee sivu suun.

Sakari 4 vuotta sitten

Tämä kirjoitus on jälleen yksi todiste siitä, että koko kansan pakkoruotsittaminen valuu hukkaan. Useimmille meistä ruotsi on tarpeeton kieli, jota ei viitsitä opiskella kunnolla. Pakkoruotsi vie yleensä paikan joltain toiselta kieleltä, jonka opiskeluun motivaatio voisi olla aivan toinen. Laajennettu englannin kielen opiskelu olisi myös erinomainen vaihtoehto ruotsille.

Tapio Lehtinen 4 vuotta sitten

Ymmärrän ruotsin kielen oppimisen haasteet Suomessa, mutta toki sitä kannattaa opiskella. Kuten muitakin aineita koulussa.

Janne Ahvo 4 vuotta sitten

”On naiivia kuvitella, että Norjassa otettaisiin englantia puhuva suomalainen vakavasti.”

Siinä tapauksessa Norjalainen ei ota vakavasti niitä baltteja, saksalaisia, puolalaisia, brittejä tai italialaisiakaan?

Tuolla logiikalla Norjan kaikkien projektien pitäisi mennä Ruotsalaisille ja Tanskalaisille?

Pekka 4 vuotta sitten

Hyvä kirjoitus. Ruotsissa 4 vuotta asuneena tiedän, että meidän ruotsin kielen opinnoistamme on valtava hyöty Ruotsissa ja oletettavasti myös Norjassa asujille, vaikka ne olisivatkin puutteellisia. Omalla kohdallani ulkomaisen koulutuksen takia ruotsin kielen opinnot jäivät lukion 1. luokan tasolle. Siitä huolimatta olen voinut hypätä yli Ruotsin SFI-kurssin (Svenska för Invandrare) ja muutaman vuoden passiivisten kielen opintojen jälkeen (siis olen opiskellut kieltä kokonaiset 2 viikkoa, tosin intensiivisesti) ymmärrän ruotsia melkein 100%, voin lukea sanomalehtiä, e-maileja ja sopimuksia ruotsin kielellä. Ajattelen nyt käydä tuon SAS 1-3 koulutuksen (Svenska som Andra Språk), joka kai lopuillaan vastaa hyvää suomalaista yliopisto tai lukio-tasoita pätevyyttä. Eli hyvätasoisilla normaaleilla suomalaisilla opinnoilla olisin voinut hypätä yli myös SAS:n, mutta hyvä näinkin! Eli mielestäni kirjoitus on 100% asiaa, ja joka muuta väittää vain todistaa tätä kuuluisaa suomalaista pessimismiä. Ja Englantia osaavat muutkin, vaikka suomalaisten taso kyllä ylittää keskimäärin saksalaisen ja ranskalaisen, ja sanomattakin on selvää, että puhumme parempaa englantia kuin eteläeurooppalaiset tai itäeurooppalaiset (ehkä virolaisia lukuunottamatta). Tosin palkkamme kai ovat hieman korkeampia kuin Itä-tai Etelä Euroopassa, joten vaadittavan tasonkin pitää olla sitten korkeampi.

Jussi 4 vuotta sitten

En ymmärrä ollenkaan mikä on tuon kirjoituksen pointti. Ettäkö Suomalaisten heikot mahdollisuudet olisi kiini huonosta Norjan kielen taidosta?
Ja että englantia puhuvia Suomalaisia ei otetea vakavasti? Häh?
Siis Baltit, Polakit ja Italiaanot muka puhuu paremmin Norjaa ?
Korkeintaan ryyppyillan seurauksena jos ovat pitäneet Suomalaisten tahtia …

Totuus on se että tuossa asiassa ei kielitaito ole ratkaiseva. Sensijaan ammattitaito ja ennekaikkea markkinointitaito ovat. Puolalaiset rakennusmiehet ovat tunnetusti haluttua porukkaa ihan kaikissa länsimaissa. He pääsevät hommiin ihan maineensa perusteella. Muilla on enemmän kiini asenteesta ja markkinoinnista.

Ja tosiaan siellä ministeriön norsunluutornissa olis korkea aika alkaa edistämään asioita Suomalaisten haukkumisen sijaan.

huusiann 4 vuotta sitten

Anu Frediksonille pitäisi antaa kenkää koska hän osoittaa kyvyttömyytensä älykkääseen ajatteluun. Yrittämällä perustella pakkoruotsia KAIKILLE suomalaisille jollain investoinneilla Norjassa. Jos ei ymmärrä että kaikille pakotettua pakkoruotsia ei voi perustella Norjassa olevilla työpaikoilla niin pitää itse mennä sinne Euroopan sateisimpaan maahan Norjaan duunariksi, maahan jossa on yhtä kylmä kuin Suomessa.

Miksi suomalainen haluaisi Norjaan duunariksi pois ystävien ja perheen luota? Ja arvatkaa miksi suomalainen kelpaa duunariksi sateiseen ja kylmään Norjaan? No siksi koska meillä on pakkoruotsi ja norjalainen ottaa sen työpaikan jossa tarvitsee ranskaa, espanjaa saksaa ym.

huusiann 4 vuotta sitten

Englantia puhuvia suomalaisia ei oteta vakavasti koska suomalaisten englannin kielen taito ei ole riittävän hyvä pohjoismaalaisten rinnalla. On huolestuttavaa että pakkoruotsin kannattajat ovat menettäneet loogisen ajattelukyvyn. Sillä pakkoruotsin puolustuksena tämä kirjoitus on nähtävä vaikka se on yritetty naamioida.

Juha 4 vuotta sitten

Tosiaan ei suomalaiset rakennusmiehet pääse töihin edes suomessa. Työ ja työnjälki jää taakse monille muualta tulleille. Norjassa ei päästä puolalaisten hintoihin. Ei siinä auta ruotsinkielikään. En tiedä on vika koulutuksessa vai ammattiylpeydessä, kun pitäisi ihan olla myös osaaminen kohdillaan. Sain muuten juuri laskun pienestä sähköhommasta kylppäriin ja hinta oli 220 eur. On muuten aikalailla sama mitä erikoislääkäri laskuttaa yksityisellä tunnissa.

Svein Dyrnes 4 vuotta sitten

Näin puolinorjalaisena ja tuontihommissa olleena pidän parempana, että business-kielenä käytetään molempien osapuolien ”ei-äidinkieltä”. Tällöin kumpikin osapuoli on samassa asemassa. Näin olen toiminut sekä norjalaisten, että ruotsalaisten kanssa vaikka ruotsin ja norjan kielen taitoni ovat erinomaiset. ”Small talk”:na ja vapaa-aikana toki on mukava puhua heitin äidinkielellä ja samalla ylläpitää omia kielitaitoja. Norjalaisten kanssa pitäisi pärjätä englannilla hyvin. Rakennustöissä tosiaan puolalaiset ovat haluttuja. Suomessakin on ollut isoja kohteita jossa on ollut kymmeniä puolalaisia rakennusmiesryhmiä ( mm. kirvesmiehiä). Puolalaiset ovat erittäin ammattitaitoisia, tekevät pitkiä päiviä ja viikkoja ja ovat edullisia. Suomalainen työnjohto arvostaa puolalaisia, koska rakennusaikataulujen kanssa harvoin tulee ongelmia. Aikoinaan suomalaiset metallityömiehet (mm. hitsarit yms.). olivat arvostettuja Norjassa. Oisko tosiaan niin, että tieto ei ole kulkenut kunnolla Suomeen näistä Norjan tarjouspyyntökannoista. Tietysti isot suomalaiset toimijat (esim. Lemminkäinen) ovat varmasti tietoisia näistä tulevista urakoista. Nyt kun tieto leviää näistä norjalaisten kohteista, niin ei muuta kuin rohkeasti sinne. Olen törmännyt sattumalta suomalaisiin yrittäjien Norjassa mm. putkiliikeyrittäjään ja metallirakenneyritykseen, joten on siellä suomalaisia ainakin ollut aikoinaan.

seppo konkola 4 vuotta sitten

Tottakai kannattaa mennä suomalaisten työttömien Norjaan töihin siellä on 40% – 50% suomea korkeammat palkat ja hyvät työolosuhteet ja mukavat työkaverit ja pakko ruotsia täydennetään kielikursseilla joille jokainen töihin tuleva joutuu ja 3kk – 4kk kuluttua alkaa pärjätä ruotsin ja norjan kielillä riittävän hyvin ja auo se farmari Volvo ostetaan Ruotsista 2000€ hinnalla ja se kulkee ja kulkee loputtomiin. ja asuntoja saa vuokralle ja töitä riittää. Menin itse Norjaan töihin 1999 ja olin aluksi kirvesmihenä Stavangerissa isoilla rakennuksilla ja pääsin vastaavaksi kirvesmiehek si joka vastasi kaikesta kerrostaloilla ja isolla Klepen vanhustentalon työmaalla eteen tulevasta ja olin vuoden verran laatoittajana ja menin 2005 tulkiksi skottihitsareille porauslautalle jossa tarvittiin rosteripuikko hitsaria ja se luokka minulla oli ollut joskus muttei ollut voimassa ja niinpä koehitsaukseen jonka jälkeen hitsaamaan ja sitten hitsauskursseille ajamaan G6 rosteri puikko ja lankaluokat ja G6 mustat puikko ja lankaluokat ja senjälkeen 7v ajan kiertelin kaasu laitoksilla asentajana ja hitsarina eläkkeelle lähtöön saakka 2011 loppuvuodesta ja eläkkeelle muutin Filippiineille norjalaisten työkaverieni perässä ja täällä ollaan filippiininjaisen kanssa naimissa ltu 5v ajan ja vietetään joulua 2015 syöden itse valmistettuja suomalaisia laatikkoruokia ja kinkkua ja tonnikalalaatikkoa ja järkevin liike elämässäni oli lähteä Norjaan töihin ja moni suomalainen työkaveri sanoo aivan samoin joten tulkaa perässä vaan Norjaan töihin se kannattaa!

Eero Nevalainen 4 vuotta sitten

Ei niillä puolalaisilla et al porukoillakaan ole ruotsin taitoa, ja jos meillä on oikeasti osaamista arktisista asioista, niin osaaminen kyllä puhuu puolestaan. Itse olen aina pitänyt hämmentävänä tätä maailmankuvaa jossa pakkoruotsi, joka siis sanelee kieliopintoja kaikenkattavasti meille kaikille, pitää aina yrittää vääntää jonkinlaiseksi ”kilpailuvaltiksi” siinä mielessä, että taloutemme pitäisi ensisijaisesti suunnata jonnekin Norjan infraprojekteihin.

Sitä en tietenkään kiistä että (propagandafraasia lainatakseni) ”kaikista kielistä on hyötyä”. Mutta esimerkiksi norjalaiset eivät varmasti suostuisi pakkoruotsin kaltaisiin ”mahdollisuuksiin”. Miksi meidän sitten pitäisi? Moinen väkisin yhteen suuntaan hirttäytyminen on selitettävissä vain ideologialla eikä minkäänlaisella järkevällä politiikalla.

PekkaO 4 vuotta sitten

Rahaksi voi pistää vaikkapa saksan-, espanjan- ja ranskankielisessä maailmassa. Fiksulle ja kielitaitoiselle (maailmankielet!) maailma on avara ja mahdollisuuksia täynnä. Toki voi yrittää pärjätä Saksassa tai Ranskassa ruotsilla. Miksi niin monet haluavat että Suomi on Ruotsin siirtomaa maailman tappiin saakka? Olemme jo maksaneet veromme veroina, palveluina ja sotilainen Ruotsille! On aika kasvaa aikuisiksi ja itsenäistyä entisestä emämaasta.

T.Q 4 vuotta sitten

Herranjestas tätä takapajulaa ja äidinmaidossa imettyä kielivihaa. Blogin kirjoittaja on aivan oikeassa.

Tom H. Helenius 4 vuotta sitten

Olin siellä minäkin, nimittäin Oslossa töissä. Toimin Kanadan suurlähettilään kokkina, siis hänen kodissaan, jossa itsekin
asuin. 1981 oli ajankohta, kielistä jäi mieleeni se, että oli melkoisen vaikea ymmärtää norjaa, vaikka olenkin 2-kielinen, äidinkielini on tosin suomi! Puhuin tietysti suurlähettiläs-pariskunnan kanssa englantia, hankalaa sekin oli aluksi, mutta
kun vain tsemppasi, niin kyllä sekin alkoi lutviutumaan! Mutta
aina muistan Reidarin, tuon valoisan autonkuljettajan. jolle
puhuin Porvoon ruotsia ja hän puhui ja opetti minulle englantia,
koska norjankieli ei ainakaan aluksi uponnut ” kuuppaan”!
Onhan maailma tietysti muuttunut niistä ajoista, mutta mielestäni
norjalaiset ovat aina suhtauneet positiivisesti suomalaisiin!
Ja lopuksi, Sveitsin suurlähetystö oli naapurissa. Siellä työskenteli
ikäiseni neiti, joka oli parempi ruoanlaittaja ja puhui englantia, saksaa, ranskaa, italiaa, sujuvasti ja opiskeli Norjan kieltä!
Kävikö suomi-poikaa kateeksi?! No ihan pikkasen!
Toivotan tervemenoa Norjaan ja Hyvää Uutta Vuotta✨?

Anne Jalkanen 4 vuotta sitten

Norjalaisen suomalainen on halppistyöntekijä ja yrityksille norjalainen tilaaja on riskianalyysin paikka.
Riski siksi, että norjalaisten maksukulttuuri on tyypillinen arabimaiden öljynkyllästämä ”maksetaan kun jaksetaan” asenne ja kun tekee sopimukseen tiukat maksuehdot, joita sitten työmaalla noudatetaan, niin muuttuu samantien viholliseksi norjalaisen tilaajan silmissä. Korutonta mutta totta. Ikäväkyllä!

Pentti Hänninen 4 vuotta sitten

Siis väitäkö kirkkain silmin, että esim. puolalaiset, slovakit ym. mainitsemasi kansallisuudet kommunikoivat Norjassa norjaksi/ruotsiksi? Eiköhänse ole englanti se yhteinen kieli.

Jan Sundberg 4 vuotta sitten

Hej Anu läste din blogg som du skrivit i bästa välmening för att tipsa företag och folk i Finland om vilka jobb som erbjuds i Norge. Responsen däremot är inte upplyftande om man får tro kommentarerna. Fint att ni orkar kämpa på i Oslo ambassaden trots det sura klimatet som är rådande i detta land. Jag önskar dig och dina medarbetare ett gott nytt år och förhoppningsvis ett upplyftande arbetsår. Dessbättre finns det folk i Finland som värnar och upprätthåller nära kontakt med våra nordiska borderfolk!

Klas Blomqvist, ordf. Norsk-Finska Handelsföreningen rf. 4 vuotta sitten

Stort Tack till Anu Fredriksons sakkunniga inlägg för att främja Finland ekonomi o. ställning.

NOFI Norsk-Finska Handelsföreningen rf. har i samarbete med Haaga-Helia utfört en undersökning kring norsk-finska handelsrelationen och har undersökt gränshinder, ledarskaps-och kommunikationskulturerna. Resultatet är nyttigt och tydligt och hjälper företagare att profiliera sej. Självaste 25 sidiga rapporten (på engelska) med rekommendationer finns publikt på nätet (se länk). Finland behöver Norge. Viktigt för oss i Finland att skapa starkare sociala förbindelser med norrmännen och övriga Norden – på alla nivåer. På den punkten brister det i Finland, samtidigt vi vill ha mera business med Norge och vara internationella.

Önskvärt att alla skribenter och Norden-experter läser rapporten:
http://www.nofi.fi/wp-content/uploads/2015/10/NorwegianFinnishTradeClimateReport_public%2012102015.pdf

Vi kan förundra oss över vissa Nordenexperters kritik till Fredriksons analys. En del landsmän (alla män) skriver med inkognitonamn och sprider en uppfattning att skandinaviskan inte gäller i business, i sociala relationer eller inom handelspolitik eller politik.Tyvärr är utvecklingen i Finland miserabel och detta bekräftade politikern Osmo Soininvaara under veckan – Soninvaara fick svar på tal av Alf Rehn som ser Finland i ett bredare perspektiv. Verkar nu som om Finland har dessutom en geopolitisk utmaning framför sej – inte bara ekonomiska bekymmer. Mer en så ska vi inte prata i detta forum.

Vientimies 4 vuotta sitten

”Herranjestas tätä takapajulaa ja äidinmaidossa imettyä kielivihaa”
Palasin tänne kuunneltuani tänään ulkomaankauppaministeri Toivakan haastattelua, jossa hän kertoi matkustavansa Norjaan parin viikon kuluttua.
Haastattelussa Toivakka totesi seuraavasti: ”Norjalaiset arvostavat sitä, että osaamme edes vähän ruotsia.. Hmm. Pari kysymystä ministerille välitettäväksi:
Miten tämä arvostus näkyy esim. tarjouskilpailuissa ? Salliiko tuo ”arvostus” esim. 1 % kalliimman hinnan kuin millä puolalaiset tarjoavat ? Epäilen.
Eikö arvostus olisi vielä suurempaa, kun osaisimme suoraan norjaa ?
Mutta norjaa ei Suomessa voi kouluissa opiskella edes vapaaehtoisena kielenä- ei ennen yliopisto-opintoja.. Tosin Oulussa kuulemma järjestetään norjan kielen kursseja, opettajana norjalainen natiivi (?), apukielenä englanti!! Siis norjalainen opettaa Suomessa norjaa apukielenä englanti…
”Opetus tapahtuu englanninkielellä, mutta itse oppikirja on suomenkielinen.”

http://yle.fi/uutiset/tyot_norjassa_houkuttelevat__kielikurssit_heti_taynna_oulussa/8295765

Eli summa summarum: Pakkoruotsijärjestelmä on surkeasti epäonnistunut, mutta siitä huolimatta ulkoministeriö puolustaa sitä ja syyllistää juntit kansalaiset, jotka eivät ole lähtökohtaisesti järjettömään systeemin alistuneet.

Suomenruotsalaiset kommentoijat näemmä ovat myös loukkaantuneet, kun ”emme ymmärrä” skandinaviskan tärkeyttä. Mutta hei, te suomenruotsalaisethan olette niitä avainhenkilöitä pohjoismaisen viennin toteuttamisessa.. Jos kerran jo valmiiksi puhutte skandinaviskaa, tehkää itsenne korvaamattomiksi, rahastakaa osaamisellanne sen sijaan, että käytätte aikanne suomenkielisten simputtamiseen ja solvaamiseen haluttomuudesta lukea nimenomaan ruotsia…

Suomi tarvitsee ennen kaikkea erinomaista englantia, sen jälkeen muita kieliä, ruotsia ehkä noin 20 %:n kattavuuden verran. Se, että ruotsivelvollisuus on 100 %, on täysin järjenvastaista politiikkaa.. Olisi järkevää, että 20 % suomenkielisistä osaa erinomaista ruotsia, 20 % erinomaista saksaa, vaikkapa 10 % erinomaista venäjää.. Ja milläs kielellä sinne Iraniin tavaraa ja projekteja myydään, ministeri Toivakka..
EI ainakaan ruotsiksi.. Pisteet toki Iranin-vierailusta sinänsä!
Jokin tolkku tähän touhuun, suomenruotsalaiset hyödyntämään sukulaiskielensä osaamista, pois 100 % ruotsivelvollisuus. Tilalle vähemmän, mutta parempaa ruotsia.
Ja sisäpolitiikan tekeminen pois ulkoministeriön virkamiehiltä. Soininvaara on aivan oikeassa, samoin Matti Wiren, Tuomas Enbuske ja muutama muu älymystön edustaja, jotka tunnustavat, että pakkoruotsissa (=100 % ruotsivelvollisuus) ei ole päätä eikä häntää. Suomenkielisen enemmistön järkevä tavoiteltava kaksikielisyys on suomi-englanti, joten kielikoulutuspolitiikan tulisi turvata kaikille erinomainen englanti ja toisen, vapaasti valittavan kielen kohtuullinen osaaminen.
Suomen pitää kommunikoida 360 astetta, Ruotsin ja Norjan-vientiin riittää 20 %:n ruotsivelvollisuus. Enemmän kuin 20 % ei yhteen ilmansuuntaan/maahan tule panostaa, ei itään eikä länteen, vaan riskit tulee hajauttaa.! Toki ymmärrän ”svekomaanien haaveen”, että Suomen KAIKKI vienti menisi pilkkahintaan Ruotsiin, joka sitten myisi osaamisemme eteenpäin.. satoja vuosia kestäneen menettelyn mukaisesti.. Muistakaa vaikka muinainen ”talonpoikaispurjehdus”, jota Ruotsi ei olisi meille suomalaisille sallinut.. Eli ”20” on avainluku. Kun 20 % suomalaisista osaa ruotsia, se riittää kyllä pohjoismaisuuden korostamiseen..ja vielä 5 % suomenruotsalaiset siihen lisäksi-.-.25 %- ei 100%!!

Vientimies 4 vuotta sitten

Kommentti vielä, miksi en esiinny omalla nimellä.. Minun nimeni ei ole tärkeä, asiani on tärkeä. Suomessa on edelleen painostava ilmapiiri eli ruotsin kielen edunvalvontakoneisto alkaa demonisoida omalla nimellään esiintyviä: Näin kävi esim. Soininvaaralle ja Wirenille. En tavoittele julkisuutta, tavoittelen muutosta. Ja taitaa herra Sundbergkin tuntea ”julkisuuden kirot”, vai onko kyseessä sama Sundberg, jonka nimi löytyi ”uhkauskirjeiden” alta vuonna 2013 (?). Eli kuka tahansa voi käyttää kenen tahansa nimeä..

Leave a Reply